maanantai 6. helmikuuta 2017

Kahden kerroksen väkeä

Nyt ne pakkaset sitten iskivät. Eilen satoi vielä vettä ja lunta näkyi enimmäkseen aurauskinoksissa. Aamulla lähdin ilman hanskoja töihin ja huomasin konkreettisesti, että pakkaset ovat palanneet. Pieni surku on pihan kasveja. Ilman suojaavaa lumipeitettä litimärässä maassa ja sitten iskee pakkaset.
Magnolioiden silmuja olen nyt jatkuvasti tarkkailemassa. Hyvältä näyttää edelleen, onneksi. Voi kun toivoisin, että tänä vuonna kolmivuotias Vanha rouva japaninmagnolia kukkisi ensimmäistä kertaa.
Vuorikärhö on ihan suojaamatta ensimmäistä talvea ulkona. Viime keväänä se kukki ruukussa, mutta sen kasvu oli liian runsasta kuistilla pidettäväksi. Niinpä istutin sen optimistina pergolaan. Vielä vähän aikaa sitten pilkotti silmuista vihreää. Nyt ei näytä hyvältä...
Ruusut ovat täällä talvehtineet yleensä hyvin. Viime talvenakaan ei varsinaisia menetyksiä tullut. Yhden ruusun kyllä kaivon ylös, kun ajattelin sen olevan kuollut, mutta olin vähän turhan hoppuinen - juuret olivatkin ihan elossa. Kanadalaiset ruusut eivät useinkaan pudota lehtiään syksyllä, vaan ne jatkavat kasvua niin myöhään, että pakkaset iskevät. Siitä huolimatta ne ovat täällä hyvin pärjänneet.
Alppiruusuista herkin on ehkä sinialppiruusu "Blue Tit", jonka kaveri kuoli ensimmäiseen talveensa viime talvena, mutta tämä toinen selvisi vaurioitta. Tällekin olisi voinut jonkun suojan laittaa.
En siis laittanut mitään talvisuojia millekään kasville tänä syksynä. Kärhö- ja köynnösruusuruukutkin jätin ulos pakkaseen. Ne nostin vasta tammikuussa kuistille, ja arvatkaas mitä? Kaikki ovat elossa. Kärhö on jo alkanut pullistella silmujaan, köynnösruusut eivät ole edes kärjistään paleltuneet. Todella yllättävää. Olin luullut, etteivät kasvit talvehdi ruukuissa pakkasessa kovinkaan hyvin. Nämä köynnösruusutm ovat lisäksi ihan markettikamaa, joilla ei ole edes menestymisvyöhykettä. Niin vain ovat elossa ja hyvissä voimissa.
Kuistilla on muutenkin ihan eri tunnelma kuin kylmissään värjöttelevällä pihalla. Persikan kukkien nuput ovat jo näin valmiita avautumaan!
Krookuksetkin ovat jo aika pitkällä kasvussaan. Niitä pilkistelee siellä täällä kuistilla talvehtivissa ruukuissa. Vähän tuntuu pahalta tuolla alhaalla pihalla kyhjöttävien kasvien puolesta. Siellä ne ovat säiden ja eläinten armoilla, kun kuistilla nautitaan lepposan lämpimistä päivistä ja pakkasettomista öistä.
Ehkä kuistin kasvit puolestaan kesäisin kadehtivat villeinä kasvavia kavereitaan, jotka saavat kasvattaa juurensa minne haluavat. Toivotaan sitkeyttä pihan pikkuisille. Kestäkää vielä vähän. Kyllä se kevät pian koittaa.
Muistitko sinä suojata kasvisi syksyllä?

5 kommenttia:

  1. Minähän se vasta suojaankin, mutta olen pirun paljon pohjoisempana. Meillä on myös lunta, joka itsessään suojaa. Te saatte kevään paljon aiemmin, mistä yleensä ole ihan kade.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikainen kevät on kyllä ihana, mutta saisi sitä luntakin kyllä talvisin olla. Meillä ei lapsilla ole edes suksia, kun täällä niin harvoin on tarpeeksi lunta.

      Poista
  2. En suojaile mitään, mutta ei ole kyllä mitään arkajalkojakaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin ovat kaikki selvinneet talvesta, vaikken mitään suojia laittanut.Pensasmustikoitakaan ei oltu järsitty, vaikken edes niitä verkottanut jäniksien varalta. Rodojenkin kevätsuojaukset jäivät laittamatta, mutta hengissä ovat.

      Poista
    2. Hienoa! Rusakkoja on ollut nyt tosi vähän ainakin täällä meillä. Niitä on ilmeisesti joku sairaus (en nyt taas muista mikä se oli) verottanut aika lailla. Jos rodot ovat auringonpaisteessa ja maa vielä jäässä, niin kannattaisi ehkä vieläkin laittaa jotain varjostusverkkoa päälle. Vai onko teillä jo ihan sula maa? Täällä on nyt niin kylmiä öitä ollut, että just nyt taitaa moni asia kuivua, kun päivällä niin aurinkoista ja yöllä hitsin kylmää. Tänä aamuna meillä - 9 C.

      Poista