Vuoden 2018 tilinpäätös

Viime vuoden viimeisessä blogikirjoituksessa ennustin seuraavaa vuodelle 2018:

No, tulossa on tietenkin tulossa mahtavin puutarhavuosi ikinä! Kevät tulee aikaisin ja ensimmäiset lumikellot alkavat kukkia jo helmikuussa. Jänikset eivät ole kaivaneet ainuttakaan kukkasipulia maasta ja kukkaloisto sokaisee varomattoman. Magnoliat alkavat vihdoinkin kukkia - ja mitä ihmettä - kaikki kerralla! Näky on huikea. Ruusut eivät ole kärsineet lainkaan talvivaurioista ja ruusutarha hurmaa jo kesäkuussa kaikki. Mökillä peurat eivät pysty enää hyppäämään parimetrisen aidan yli, joten kaikki kasvit säästyvät. Aurinko paistaa päivisin ja vettä sataa öisin, joten sato on ennennäkemätön. Syksyllä hortensiat kukkivat mykistävän upeasti ja naapuri pyytää lupaa rakentaa meille uuden aidan. Sen lisäksi tuosta vaan ilman vaivaa istutan uuden valkoisen puutarhani, varjotarhan sekä kalliolle pienen hedelmätarhan. Lapset leikkivät ilman riitoja ja linnut hakevat kädestäni leipomani kakun murusia. En malta odottaa!

Käydäänpäs nyt läpi tämä "ennustus" ja samalla jaetaan vuoden 2018 palkinnot.

Vuoden 2018 kohokohta 

Yllättävin toteutunut kohta ennustuksessani oli magnolioiden kukinta. Ne todellakin alkoivat kaikki kukkia ja vielä samaan aikaan! Tai pensasmagnolia kyllä kukki vähän noiden muiden jälkeen. Tämä oli ehdottomasti puutarhavuoden 2018 isoin juttu.

Vuoden 2018 "Anna mun kaikki kestää"

Mökillä peurat valitettavasti tulivat aidan yli ja ali, eikä yksikään kasvi taaskaan säästynyt. Taistelu jatkukoon vuonna 2019.

Vuoden 2018 satopalkinto

Aurinko paistoi päivisin, vettä ei satanut ollenkaan, sato oli todellakin ennennäkemätön, mutta ei hyvässä mielessä. Vuoden 2018 paras satopalkinto menee ihanalle kurpitsalla, joka ei maistunut peuroille ja joka kasvoi kahdeksankiloiseksi möntikäksi. Kaiversimme sen muuten aamupäivällä lyhdyksi tyttöjen kanssa. Unohtui Halloweenina, niin käy se näinkin.

Vuoden 2018 kärsijä

Hortensiat eivät todellakaan nauttineet kuivasta kesästä ja kukinta oli aika niukkaa. Menetin metsäpuutarhassa pari vastaistutettua atsaleaakin. Mesimarjakasvusto katosi heinäkuussa täysin maanpinnalta ja vuohenputki tuli tilalle. Vuoden 2018 kärsijä on siis metsäpuutarha, jonka hiekkaista maata olisi pitänyt tuollaisena hellekesänä jaksaa kastella.

Vuoden 2018 yllättäjä

Vuoden 2018 yllättäjä oli kaikki se puutarha-aika, jota minulla oli tänä kesänä. Sain tehtyä valkoisen puutarhani, varjotarhan, hyötytarhaa ja monta muutakin juttua. Kiitos tästä lapsille, jotka olivat taas vuoden vanhempia ja leikkivät niin hienosti yhdessä. Äitiä ei enää tarvita leikeissä, eikä vahtimaan muutaman metrin päähän, joten kädet olivat vapaana puutarhassa puuhastelulle.

Hieno vuosi takana ja odotan innolla kevättä ja sitä miltä uudet alueet keväällä alkavat näyttää. Suunnitelmissa vuodelle 2019 on kasvilavojen kasaaminen ja hyötykasvien lisääminen myös kaupunkiin. Lisäksi talon pohjoispuolella on vielä kohtia, jotka kaipaavat laittamista. Mökillä aion koittaa istuttaa kasveja enemmän myös kalliolle. Yleisesti ottaen yritän ottaa vähän rauhallisemmin myös puutarhassa, yritän ostaa vähemmän ja kasvattaa siemenestä enemmän. Ennen kaikkea yritän muistaa ihailla puutarhojani enemmän: haluan viettää enemmän aikaa kulkien ja istuskellen, katsellen ja tuoksutellen, enkä niinkään kuokkien ja kaivaen ja multapusseja raahaten. Olkoon vuosi 2019 puutarhassa rauhallisen tuoksuttelun vuosi!

Hyvää uutta vuotta!