Luen paljon englantilaisia puutarhalehtiä ja -kirjoja ja joskus vähän kadehdin heidän talvinumeroitaan, joissa esitellään talvikuukausien puutarhatöitä ja talvisin parhaimmillaan olevia kasveja. Omassa puutarhassa kun yleensä tuntuu, että talvikuukausien ainoana puutarhahommana on lumen kolaaminen, pihan hiekoitus ja rusakkoverkkojen korjaaminen. Niinpä nyt kun saamme nauttia vaihteeksi tällaisesta lauhasta talvesta, täytyy ottaa ilo tästä irti.
Erityistä iloa tammikuiseen puutarhanhoitoon tuovat juuri kukintaansa aloittavat lumikellot. Niiden nuokkuvia valkoisia pompuloita pilkistelee sieltä täältä valkoista puutarhaa. Tammikuussa en ole ennen löytänyt pihastani kukkivia lumikelloja. Tosin ei tämä nyt mikään ihan mahdoton sensaatio ole, sillä viimekin vuonna lumikellot kukkivat hangen läpi helmikuussa.
Myös jouluruusut ovat avanneet nuppunsa. Nämä kasvavat harmillisen syrjässä valtavien lumikärhöjen juurella. Sääli, sillä tuolta pöheiköstä kukat eivät juurikaan näy, ellei versoja siirrä pois edestä.
Tässä vielä havainnollistamiseksi kuva lumikärhöjen varsista. Aikamoiset. Tuossa taitaa kasvaa kolme vartta yhdessä ja käsi ei enää mene läheskään niiden ympäri. Lumikärhöä ei kannata ihan pienen paikkaan istuttaa.
Jos talvi tällaisena jatkuu, ei tarvitse jännittää herkempienkään kasvien talvehtimista. Itselläni on nyt uutena talvehtimista yrittämässä ulos istutettuna ennen kuistilla talvehtineet neidonhiuspuu, hondonvaahtera "Aureum" sekä viime kesänä ostettu japaninvaahtera. Myös Virosta ostamani kirjavalehtinen herttahortensia saattaa selvitä tällaisesta talvesta. Oikealla takakulmassa vihertää bambu. Se kyllä talvehti edellistalvenkin ulkona, kun kyllästyin siihen kuistilla ja heitin sen mäkeen. Koska bambu selvisi talvesta ulkona ja pysyi elossa kalliolla kesänkin ilman kastelua, päätin istuttaa niin sitkeän kasvin lammen taustalle. Ehkä lammen ympärillä kasvaa pian bambumetsä.
Nyt siis mennään vielä vihreissä maisemissa, mutta eihän näistä säistä koskaan tiedä. Voipi tulla vielä kovat pakkaset ja lunta. Tai voi olla, että kevät tästä vaan lämpenee ja siirtyy ongelmitta kesään. Itse en ole kovin huolissani, kävi niin tai näin. Suomessa kun kasvit joutuvat joka tapauksessa kestämään säätilan vaihteluita ja halloja voi tulla vielä kesäkuussakin. Täällä Turussa talvet yleensäkin sahaavat edestakaisin ja lumet tulevat ja menevät. Lumikolan sijaan täytyisi nyt tarttua haravaan ja sitten lähteä leikkaamaan taikinamarja-aita. Niin ihanan englantilaista!
Nyt on todella virkistävä talvi - kuka sitä sohjoa kaipaa. Tai kaupungeissa kumhurajäisiä jalkakäytäviä. Totta töriset: aika moni kasvi onkin nyt, jos ei ihan parhaimmillaan, niin melkoisen edustavana kuitenkin! Ihanan pitkällä sinulla lumikellotkin!
VastaaPoistaOn muuten ihanaa, kun ei tarvitse liukastella jalkakäytävillä. Kyllä tällainen talvi kelpaa minulle aivan mainiosti. Kesti monta vuotta, että sain lumikellot asettumaan pihaan. Nyt saisivat levitä vauhdilla ympäriinsä.
PoistaIhmeellinen on talvi ja ka<svien herääminen. Pelkään kyllä helmikuun pakkasia ja kylmiä. Hyvää vuotta 2020 sinulle!
VastaaPoistaHyvää vuotta 2020 sinullekin! Vuodet ovat erilaisia, mutta onneksi kasvit ovat hyvin sopeutuneita kaikenlaisiin yllätyksiin. Toki menetyksiäkin voi tulla, mutta toisaalta voi tulla myös ennätysaikainen ja pitkä kevät.
PoistaUskomatonta että lumikello kukkii jo! Meillä satanut lunta ja vettä vuoropäivinä ja nyt jälleen myrskyää! Olis kyllä ihana jos olis tuollaiset puutarha mahdollisuudet, että kasvit noin hyvin menestyisivät. Onnittelen!
VastaaPoistaLumikellot ovat aivan parhaita, kun kukkivat silloin kun muut kasvit vasta heräilevät. Täällä on kyllä aika hyvät mahdollisuudet kokeilla kaikenlaista. Ehkä se on tämä sijainti kallion päällä ja hiekkainen maa, jotka auttavat asiaa.
PoistaOi, mikä otsikko! Tääki o ollu suht lumetoonta, muttei mikää ny sentäs kuki.
VastaaPoistaEi sitä joka vuosi kukkia ole tammikuussa. Kerrankin sai otsikoida noin 😊
PoistaHarvinaista herkkua! Ei tarvitse lähteä puutarhamatkalle Englantiin, kun saman voi näemmä kokea Turussa :D Valtavat rungot lumikärhöllä! Jouluruusu tuskin hirveästi suuttuu, jos sen siirtäisi kukinnan jälkeen tai loppukesällä lumikärhön seasta näkösämmälle paikalle. Pääsisi ressukka kaikkien ihasteltavaksi. Mukavaa viikkoa sinne kukkien keskelle!
VastaaPoistaEhkä pitää siirtää tosiaan se jouluruusu. En ole vaan uskaltanut, kun minulla ei ole ollut kovin paljoa onnea niiden kanssa ja tämä on ainoa, joka suostuu vuodesta toiseen selviämään ja kukkimaan. Olisi aivan ihanaa, kun olisi paljon jouluruusuja tuolla valkoisen puutarhan puolella ja ne kukkisivat aina näin tammikuussa lumikellojen kanssa.:) Mukavaa viikkoa sinne valkoisen maan alueellekin.
VastaaPoistaTällainen talvi on kyllä erikoinen, meilläkään ei ole ollut lunta kuin pariin otteeseen, ja muutaman päivän kerrallaan. Ja syyskrookukset kukkii!
VastaaPoistaLunta on tosiaan tullut ihan muutamaan otteeseen ja vierailut ovat olleet nopeita. Erikoista on tosiaan ollut.
PoistaItse repeilin joku kerta Gardeners' Worldia katsoessani, kun viikonlopun hommina joskus sydäntalvella oli puutarhan verenpisaroiden karsiminen. Että siis mikä?? :D
VastaaPoistaOhhoh, en ole itse vielä ainakaan yhtään lumikelloa nähnyt! Jouluruusut kyllä iloisesti kukkivat omassakin pihassa (myös täällä Turussa). Itse nostin neidonhiuspuuni ainakin vielä täksi talveksi kuistille, mutta syyssyrikät tungin kaikki maahan. Yhdessä on vihreitä lehtiäkin, joten lienee hengissä... Vähän hirvittää, jos helmikuussa pölähtää yhtäkkiä kovat pakkaset.
Vähemmän tosiaan puutarhassa tulee tehtyä talvisin. Tänään leikkasin omenapuita, kun eipä tiedä koska ne alkaa heräillä. Varmaan helmikuussa tätä vauhtia😊 Katsotaan miten käy neidonhiuspuulle. Naapurissa sellainen on talvehtinut useita vuosia ulkona.
Poista