keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Muotopuutarha, hedelmätarha ja muuta pientä puuhasteltavaa

Tänä vuonna en osannut päättää, lupaanko olla ahkerampi vai lupaanko laiskotella enemmän. En tiennyt, aloitanko laihdutuskuurin vai opettelenko leipomaan kakkuja. En luvannut opettelevani uutta kieltä tai alkavani joogaamaan joka aamu. Mutta tammikuun ensimmäisenä päivänä otin puutarhavihon käteeni (ja hups!) sivu täyttyi hetkessä uusista puutarhasuunnitelmista. Paremman puutteessa nämä suunnitelmat voivatkin olla minun uudenvuodenlupauksiani. Tässä lupaukseni lyhyesti ja kuvat paikoista tällä hetkellä. Hieman mielikuvitusta joutuu käyttämään, että näkee nykyhetken sijaan ihanan tulevaisuuden.

1. Muotopuutarha
Talon itäpäätyyn rakennan muotopuutarhan. Muotopuutarhassa nimensä mukaisesti muotoonleikattu taikinamarja-aita rajaa valkokukkaisia perennaistutuksia (ainakin akileijoja, sormustinkukkia, isotähtiputkia, lupiineja, morsiusleinikkejä, narsisseja, valkoisia lemmikkejä). Keskellä istutuksia kasvavat rungolliset sirotuomipihlajat. Vanhan terassin betonikivistä teen istutusten väliin polun, joka päättyy pyöreään patioon, jonka keskellä on lintujen kylpyamme. Patiolta pääsee köynnösmajaan, jonka seininä kukkivat valkoiset alppi- ja lumikärhöt.
2. Hedelmätarha
Lasten leikkipaikan viereen istutan hedelmäpuita ja marjapensaita. Ainakin omenoita, karviaisia, mustaviinimarjaa ja vihreää viinimarjaa. Puiden kasvaessa istutan niiden alle alppikärhöt. Ne voivat vähän kiemurrella marjapensaissakin.
3. Saniaspenkki
Talon pohjoispuolelle aloitinkin jo joululomalla rakentamaan saniaispenkkiä. Kiemuraisilla puunrungoilla rajataan penkki erilaisille saniaisille, jotka tuovat varjoon ihanan viidakkomaista tunnelmaa.  Maa peitetään kävyillä ja rajaavat rungot peittyvät vähitellen sammaleeseen. Sitten kun lapset ovat isompia, eivätkä heti mene hukkumaan, kaivan saniaspenkin viereen ison varjoisan lammen, jonka yli kulkee pieni kaarisilta.
4. Tuoksupenkki
Terassin viereistä pientä nurmialuetta reunustamaan rakennan tuoksupenkin kaikille ihanille tuoksuville kasveille. Ainakin illakoille, liljoille, värimintuille ja mirrinmintulle. Ehkä jokin ihanan tuoksuva ruusukin voisi tulla tänne. Terassille ostan kauniin valkoisen riippumaton, jossa makoilen, tuijottelen taivasta ja haistelen kukkia.
Jos laiskottaa, niin uudenvuodenlupauksethan on tehty rikottaviksi. Jos taasen on ahkera olo, niin saaressa täytyy aloittaa omat projektit. Ainakin uusi kukkaketo rantaan, toinen mansikkamaa, kivikkokasvi-istutukset kalliolle, kylvökukkapenkki...

Taitaapi tulla ihana vuosi tästä!

13 kommenttia:

  1. Hauska tuo puhekupla :D Ja ihan oikea asenne sulla: paljon suunnitelmia ilman stressiä.

    Olisko, Reetta, mahdollista saada tunnisteita tänne blogiisi? Haluaisin katsoa josko löytyisi sitä puistoruusu J. Davisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi en kyllä löytänyt blogista tai valokuvistani kuvaa tuosta John Davis´ta. Vasta viime keväänä aloitin tätä blogia kirjoittamaan niin en ole kaikkea (onneksi) ehtinyt esittelemään. Täytyy muistaa ensi kesänä ottaa enemmän kuvia kaikesta.
      Pitäisi myös alkaa noita tunnisteita laittamaan. Jotenkin vaan on niin kiva kirjoittaa, että muut "blogijutut" jäävät vähän vähemmälle huomiolle.
      Mutta kiitos kommentista. Koitan lisäillä noita tunnisteita vastaisuudessa.

      Poista
  2. Ihania suunnitelmia! Etenkin tuo muotopuutarha kuulostaa aivan upealta! Ja asenne on kyllä kohdillaan, ei turhaa stressiä, vaan tekee sen verran kuin huvittaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa lukijaksi! Suunnitelmia on tosiaan ihana tehdä, mutta harrastusten pitäisi aina tuoda lisää energiaa, ei viedä sitä ja jotenkin stressaaminen ei muutenkaan sovi puutarhanhoitoon.

      Poista
  3. Onpa kivoja suunnitelmia. Suunnitteleminen on niin mukavaa. - Blogissani on sinulle haaste, käyhän kurkkaamassa. - Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnitteleminen on ihan parasta! Kiitos haasteesta. Täytyypä kaivella vähän kuvakansioita.

      Poista
  4. Suunnitelmissa jälleen ihanasti erilaisia teemanurkkauksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin teemapuutarhaihmunen. Joka penkillä, nurkalla, alueella täytyy olla jokin idea tai teema tai en osaa edes alkaa sitä toteuttamaan.

      Poista
    2. Teemat vaativat tietynlaista itsekuria, mitä minulta ei taida löytyä �� .Viime kesänä keksin ajatuksen, että meidän entiselle isolle urheilukentälle voisi perustaa perennaniityn Piet Oudolf-tyyliin. Ajatus lähti minulle tyypilliseen tapaan siitä, että voisin siirtää tuonne kentälle kaikki ne perennat, jotka olen hylännyt muista penkeistä. Niitä kertyy koko ajan lisää pieniin varastopenkkeihin, kun en raaski luopua niistä kokonaan, kun ovathan nekin kuitenkin niin ihania. Pian sain huomata, että olin mielessäni siirtämässä jo muutamia pensaitakin tuolle perennaniitylle. Lisäksi tekisi mieli vielä ostaa monta puuta ja pensasta. Mihinkäs ne oikein mahtuisivat? Tulevalle perennaniitylle tietysti �� Hyvästit siis perennaniitylle ��. Samannäköistä puutarhaa tulee kuin muuallakin. Talon itäseinustalle olen joskus haaveillut perustavani alueen, jossa olisi vain valkoisia kukkia. Ajatus lähti tietysti siitä, että en tykännyt noista valkokukkaisista perennoista jo olemassa olevissa penkeissä, mutta olin kuitenkin nähnyt ihania kuvia kokonaan valkokukkaisista alueista. Viime syksynä tehty uusi penkki on nyt juuri tuo talon itäseinusta. Minulla on mielessä jo vaikka kuinka monta muista penkeistä pois siirrettävää kasvia monenvärisillä kukilla, jotka tietysti vien sinne, mihin on syntynyt uutta tilaa. Jatkuvaa ahtopainetta! Yhden teeman puutarha ja teemana siirtäminen! Siirtäminen on niin upottava suo, että se varmaan vielä jotenkin koituu kohtalokseni �� .

      Poista
    3. Nauruhymiöt näkyvätkin nyt vaan kysymysmerkkeinä ainakin minulle.

      Poista
    4. Sinulla on niin paljon tilaa ja kasveja, että voit toteuttaa puutarhaa siirrellen ja laajentaen. Meillä tulee naapurit niin pian vastaan, että täytyy jotenkin hyödyntää suunnitelmallisesti koko piha :) Ja ehkä näitä teemoja on pienempään pihaan helpompi rakentaa. Minä jo kauhulla odotan sitä hetkeä, kun kaikki nurkat on rakennettu. Mitä minä sitten teen???! :D

      Poista
    5. Sitten on ehkä jo olosuhteet muuttuneet, esim. valo-olosuhteet ja joutuu sen takia tekemään muutoksia. Minä taas ajattelen vähän kauhulla sitä, että olosuhteet ovat tässä 25 vuodessa jo selvästi muuttuneet ja monin paikoin pitäisi sen takia ruveta muuttamaan istutuksia, mutta en kerkiäisi.

      Poista