torstai 24. elokuuta 2017

Elokuun lohtukasvit

Pieni paniikki iski, kun työt alkoivat ja aamut viilenivät. Tässäkö se nyt oli?! Kesä on ohi ennenkuin se ehti alkaakaan. APUAAAA! Kaivelin viime syksyn blogipostauksiani ja lohdukseni luin, että vielä joulukuussa pihassa oli viime vuonna kukkineet orvokit :D Marraskuun postauksissa kukkivat vuodenajasta seonneet sammalleimut ja oli siellä ruusujakin vielä kukassa. Eli vielä neljä kuukautta hyvää puutarhakautta jäljellä :D
Pieni puutarhakierros piristi myös syksyn synkentämää mieltäni. Monet kärhöt ovat komeimmillaan.
Viime vuonna istuttamistani jalokärhöistä The President on vielä kukassa. Puolet versoista kasvaa ylös pergolaa, niinkuin pitääkin, mutta puolet kukista on kasvanut salaa maantasalle ja ne pilkistelevät kurjenpolvien seasta.
Tällainen yllätyskärhö on alkanut kukkia yhdessä ruusupensaassa. En yhtään muista, mitä olen istuttanut ja koska. Kauniin värinen joka tapauksessa.
Lumikärhöjä olen aiemminkin ylistänyt, mutta täytyy vielä kerran kehaista niitä. Mahtavat pilvet kukkia. Tarhaviinikärhötkin sieltä välistä pilkistelevät.
Ihana nousta autosta kun pään päällä roikkuu tällaisia kukkaversoja.
Muutama vuosi sitten hullaannui tarhaviinikärhöistä ja istutinkin niitä viisi pihaan. Tämän alla kuvatun Södertäljen sidoin alkuvuosina viereiseen mäntyyn ja se näytti oikein hienolta kasvaessaan sitä pitkin. Nyt parina vuonna se on ehtinyt livahtaa viereiseen ruusupuskaan, ennekuin olen sen versot sitonut ja niitähän ei sitten enää sieltä pois saa.  
Ruusutarhassa on alkamassa uusintakierros kukinnassa, kun suurin osa kanadalaisista ruusuista aloittaa syyskukintansa. New dawn on täynnä lupaavia nuppuja.
 
 

Pari viikkoa sitten ostin vähän vahvistusta ruusutarhaan. Valitsin tällä kertaa ruusut pelkästään koon ja tuoksun mukaan. Halusin melko pieniä ruusuja, jotteivät ne tukkisi ruusutarhan polkuja, niinkuin monet sinne istuttamani pensasruusut. Päätin vähän rohkeammin ostaa myös vartettuja ja jalompia ruusuja ja testata niiden talvehtimista.
Yllä yksi neljästä uutuudesta H.C. Andersen. Kirkkaanpunaista ei juurikaan puutarhasta löydy, mutta kyllä tällainen pieni punainen piristysläiskä aina mukaan mahtuu.
Tämä lohenvärinen ruusu oli jokin renessanssiruusu. Tämän tuoksu oli niin ruusuinen, että oli pakko ostaa tällainenkin herkkis. Ruusut ja kärhöt ovat ihania loppukesän kukkijoita, mutta kyllähän täällä paljon muutakin on kukassa: hortensiat, jaloangervot, kurjenpolvet, daaliat... Lemmikitkin ovat aloittaneet uuden kukinnan ja muistuttavat keväästä ja sen odotuksesta. Voi kun voisi siirtyä syyskuusta suoraan jouluun ja joulusta huhtikuuhun.
Ihania elokuun iltoja kaikille!

4 kommenttia:

  1. Kärhö päätti, että ruusupuska on hyvä kasvupaikka. :) Nytpä muistinkin tuosta New Dawnista, että täytyy talvella miettiä hyvä paikka Kanadalaiselle John Davis ruusulle, niin saa sitten heti keväällä lähteä taimikaupoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kärhöt selvästi haluavat kiipeillä itse ja usein loukkaantuvat, kun niitä yrittää sitoa haluamaansa paikkaan. Pienehköt jalokärhöt vielä menevät ruusupuskissa, mutta tuo Södertälje peittoaa koko ruusun. 😊 Minulla on John Davis -ruusuja mökillä ja ne ovat olleet todella hidaskasvuisia. Kukinta on kyllä kaunis ja pitkä, mutta saisivat vähän nopeampia olla.

      Poista
  2. Sinulla on niin kauniita kärhöjä. Myös ruusut ovat niin kauniita. - Blogissani on kahden puutarhakirjan arvonta, käyhän kurkkaamassa. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onneksi olen uskaltautunut istuttamaan myös jalokärhöjä viime vuosina. Hyvin näyttävät pärjäävän. Täytyykin käydä osallistumassa arvontaan. Kiitos vinkistä!

      Poista