keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Jään alta pilkistää kaktus

Eilen alkoi kuulua humiseva kohina katolta. Kaatosade! Miten ihanalta voikaan sateen ääni kuulostaa. Ihan epätodelliselta ja samalla hyvin tutulta. Ikävä tuli heti saareen - siellä sadetta kesäisin aina odottaa  ja sen ääni on kauneinta maailmassa. Sade vei ison osan lumesta pihalta ja aamulla piti lähteä nenä maassa tutkimaan, mitä hangen alta onkaan paljastunut. Kovin pitkälle en ehtinyt tutkimusretkeäni suorittaa, kun huomasin jotain äärimmäisen kiinnostavaa - jään alta oli paljastunut kaktuksia.

Opuntia humifusa
Viime kesänä ostin kolme uutta opuntiaa seuraksi punaopuntialleni, joka oli niin hienosti talvehtinut edellistalvena.  Olen lukenut ohjeita, joiden mukaan opuntiat tulisi peittää esim. ämpärillä talveksi, jotteivat ne kärsisi kosteudesta, mutta minusta se kuulosti hieman epäilyttävältä. Jotenkin tuntui, että ämpärin sisällä vasta kosteaa olisikin. Koska äärimmäisessä itserakkaudessani päätin olla viisaampi mutu-tuntumallani kuin uskoa asiantuntijoiden ohjeita, jätin kaktukset ihan oman onnensa nojaan ja lumi peittikin ne tänä vuonna kokonaan. Ehkä myös hieman unohdin koko asian ja talvisuojat yleensäkin jäivät kaikilta kasveilta laittamatta.
Neulatyynyopuntia (O.polyacantha).
Jäisellä sorarinteellä maaten (muuten ei pysynyt pystyssä) otin pari kuvaa ja yritin vähän tökkiä ja tehdä analyysia kaktusten tilasta. Ensi vaikutelma oli mutu-tuntumalla positiivinen. O. humifusa ehkä eniten epäilytti, sillä sen väri näytti vähän siltä, millaiseksi ylikastellut mehikasvit muuttuvat. Toisaalta kasvi oli ihan kiinteä, yhä vihreä ja kaikki osat olivat kiinni toisissaan, ei siis mitään huomattavaa mädäntymistä ainakaan ollut tapahtunut.
Haurasopuntia (O. fragilis.)
Opuntioiden tilan tutkiminen ja tökkiminen oli hieman haastavaa, sillä piikkiensä lisäksi niiden suojina oli hyvä kerros männynneulasia. Näitä muuten voisikin jakaa ja viedä saareen kesällä. Siinä olisi peuroillekin haastetta. 
Punaopuntia (O. rutilans)

Jo yhden talven pihassa onnistuneesti talvehtinut punaopuntiakin näytti ihan samalta kuin viime keväänä. Se oli painunut maata pitkin ja oli ryppyinen ja kalvakka. Kyllä se siitä viime vuonnakin lähti kasvuun, joten toivotaan parasta. Piipot jäivät nyt kuvaamatta, mutta tulipa nyt vaihteeksi vähän eksoottisempia kevään merkkejä.
Kesäisempiä kuvia kaktuspenkistä löydät täältä. 



17 kommenttia:

  1. Vau, ihanan vihreitä! Hyvältä näyttää, toivottavasti ei tule pakkasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkasia ei tosiaan enää tarvita muutenkaan! Seuraavan viikon ennuste näyttää onneksi ihan hyvältä. Olisipa kiva, jos nämä kaikki selviäisivät kesään. Sitten voisi etsiä uusia kaktuksia kokeiluun...

      Poista
  2. Wau, kaktuspenkkiin en olekkaan ennen törmännyt Suomen puolella. Ihana erikoisuus :) Toivottavasti lähtevät hyvin kasvuun kevään lämmetessä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli pakko kokeilla, kun sopiva paikkakin löytyi sorarinteestä. Toivotaan, että selviävät vielä keväästä.

      Poista
  3. No jessus! Ei ole käynyt mielessäkään, että nämä voisi talvehtia! 😁😁😁

    VastaaPoista
  4. Vautsi, mahtava juttu, että talvehtivat noin hyvin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä kiva juttu. Nyt oli ihan kunnon pakkasiakin täällä. Toivotaan, että selviävät vielä kevätsäistäkin.

      Poista
  5. Onnneksi olkoon - opuntiat on harvinaisuuksia, mutta kyllä niitä joissain hyvin uteliaissa ja optimistisissa paikoissa olen nähnyt kasvavan.

    Kevään ryppyisyys kuuluu asiaan, ne rypyt oikeavat yleensä ilman botoxiakin. Ja älä jaa, vaan taita "lehdykkä" tai mikä se nyt onkaan, ja juurruta se uudeksi kasviksi sorapitoisessa mullassa hupun alla vähän varjossa. Aika nopsaan tulee uudet juuret.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jakaminen oli vähän harhaanjohtava ilmaus, lisääminen olisi parempi. Kauhea mielikuva tulee, että lapiolla halkoisin näitä 😊. Mutta lisäämistä voisi kyllä koittaa jos nuo vielä kevään koettelemuksista selviävät.

      Poista
  6. Olen jotenkin aina kuvitellut, että nuo eivät täällä meidän talvessa selviä. Hieno homma että olet saanut nuo kestämään! Meillä on tuossa ajuruohopenkin keskellä sellainen ongelmakohta, johon tuossa talven aikana suunnittelin jotain ”puroa” mehikasveista, mutta tuo kohta aina painuu talvisin keräten vettä, joten ei taida suunnitelmani onnistua. Mutta ehkä ideani tässä vielä jalostuu😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän hyvin näyttää talvea kestävän opuntiat. Ehkä tuo jyrkkä rinne pitää kasvupaikan riittävän kuivana. Levisioita olen vuosia yrittänyt saada puutarhassa viihtymään, mutta ne mätänivät tässä kaktuspenkissäkin. Vähän kinkkisiä nämä kivikkokasvit välillä.

      Poista
  7. Asut varmaan tosi etelässä kun saat kaktuksetkin talvehtimaan. Huippu juttu, täällä meidän vyöhykkeellä täytyy ottaa verstaatkin avuksi talvehtimiseen siispä minun kevätatsaleani kukkii jo. Hyvää kevään jatkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa kaunis kevätatsalea blogissasi. Asun Turussa, jossa talvet yleensä ovat melko neitoja syksyt pitkiä. Tänä talvena tosin oli lunta ja pakkastakin. Hyvää kevään jatkoa sinullekin!

      Poista
  8. Oh,hoh! Oikee oikia kaktuspenkki :) Nuaton varmasti täälä turha eres kokeella.
    Vois olla peuroolle iha äikkis kasvia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä nyt vihdoinkin on löytynyt peuravarma kasvi. Tai ei kannata iloita, ennenkuin koittaa. Voihan olla, että ovat suurta herkkua😄

      Poista
  9. Ooh olipas huojentavaa löytää täältä tietoa näiden opuntioiden talvenkestävyydestä. Nyt en enää ole niin kovin huolissani omista piikkipalloistani. Linkitin tämän postauksesi omaan postaukseeni, onhan se sulle ihan ok?!

    VastaaPoista