Uusi rakkaus

On jo maaliskuu ja puutarha on täynnä kaikkea keväisen jännittävää ja minä en ole viikkoihin edes käynyt siellä. En ole myöskään aloittanut esikasvatuksia, enkä tehnyt yhden yhtä listaa, suunnitelmaa tai muuta raapustusta aikoihin puutarhavihkooni. Syy on yksinkertainen. Olen aivan rakastunut. Uuteen kouluumme nimittäin. Ajatukset kiertävät vain sen ympärillä ja viikonloput omistan seinien maalaamiselle, huonekalujen tuunaukselle ja piirustamalla kymmeniä listoja, suunnitelmia ja havainnekuvia kouluvihkooni. Onneksi tarvitsin ison palmuvehkan kouluun ja päätin lähteä hakemaan sen Kaarinaan avatusta uudesta Kukkatalosta. 

Vaikka tuore rakkaus niin voimakas onkin, saivat tuoksuvat esikkopöydät ja narsissirullakot vanhankin kipinän syttymään - ahdoin kärryn niin täyteen kuin mahtui erilaisia kevätkukkijoita ja kuistilla touhutessani alkoi myös puutarha huudella minulle. Siispä kierrokselle

Kalliolla krookukset ovat jo pitkällä. Nämä olivat jo pinnassa joulukuussa, eivätkä ole pakkasiakaan säikähtäneet. Hirveästi isoja oksia ja risuja on kaikkialla myrskyjen jäljiltä.

Varjotarhassa imikät ovat jo nupuilla. Useat varjotarhan kasveista pysyvät talvellakin vihreinä ja lehdessä ja varsinkin tällaisena lumettomana talvena se on ollut hienon näköinen.

 En oikein tiedä itkeäkö vai nauraa. Peurat ovat virallisesti tehneet ensimmäiset tuhonsa nyt myös kaupunkipuutarhassa. Tulppaanit on suurimmasta osaa puutarhaa siivottu maan tasalle ja samettisumakki on kokenut typistämisen. Sen vierestä mullasta löytyi tuttuja sorkanjälkiä.

Olen nähnyt joskus kotikadulla kaksi valkohäntäpeuraa aamuyöllä, mutta tähän mennessä en ole puutarhassa tuhoja huomannut. Asun kaksi kilometriä Turun keskustasta, eli aika urbaaneja otuksia alkavat nämä olemaan. Oikeita city-peuroja.

 Viime vuonna pienen lammen viereen istuttamani riipparaita sai peuramurheet hetkeksi väistymään. Se on todella hieno vitivalkoisine pajunkissoineen. Vai pitäisikö sanoa raitakissoineen.

 Italianmunkinhuppu on pöllähtänyt maanpinnalle. Pidän näistäkin lehdistä tosi paljon. En muista, kukkivatko nämä viime vuonna. Oikeastaan ei ole mitään muistikuvaa munkinhupuista, paitsi että olin viime vuonnakin iloinen, että olivat talvehtineet.

 Valkoisessa puutarhassa lumikellot ovat kukkineet jo yli kuukauden. Valkoiset krookukset ovat liittyneet seuraan. Täällä tulppaanien tuho on täydellistä. Olen istuttanut tänne satoja erilaisia valkoisia tulppaaneja ja ne on kaikki natustettu maan tasalle.

 

 Pikkuisen sinistäkin jo pilkottaa ruusutarhan puolella.

Kaikki magnoliat ovat leudon talven jäljiltä kunnossa ja melkein kaikissa on nuppuja. Kuvassa tähtimagnolia ´Rosea´. Yhteensä puutarhassani kasvaa jo seitsemän magnoliaa ja ehkä taas tänä vuonna ostan uuden, jos löydän. Koulun piha rajautuu pieneen jokeen ja sen törmälle haaveilen myös magnolioista. Muistaakseni useat niistä ovat alun perin juuri joenvarsien kasveja. Saatan istuttaa yhden kokeiluun sinne ensi keväänä. Tosin siellä vasta onkin peuroja... Niistä ei kyllä näytä pääsevät missään eroon. Ihanan keväisiä hetkiä kaikille!