tiistai 4. heinäkuuta 2017

Peuravarmat kasvit ja toimivat karkoituskeinot

NIITÄ EI OLE! Kokeiltu on kaikkea astianpesuaineesta karkoituspalloihin. Meillä mökillä on hyvin paljon peuroja (puhun siis valkohäntäpeuroista) ja niiden vierailuista puutarhassa olen melko monta kertaa avautunut blogissanikin. Vuosien saatossa olen lukemattomia kertoja googlaillut keinoja, joilla näitä vierailuja voisi ehkäistä. Yleisin vinkki näyttää olevan se, että laittaa ihmisen hiuksia puutarhaan. Hah! Meidän puutarhassa edes kokonaisen ihmisen läsnäolo ei peuroja haittaa, saati jonkin hiustupsun. Lähinnä joutuu kattilankansia hakkaamaan yhteen ja juoksemaan kohti, niin silloin ehkä peurat hyppäävät laiskasti kallion päälle puhisemaan ja odottamaan, että kiusankappale häipyy meluamasta ja he saavat jatkaa illallistaan.

"Mmmm... ihana puutarha täynnä herkkuja.."
Yksikin karkoitusvinkin antaja muisteli keskustelupalstalla, että hänen isänsä ruiskutti omenapuihin sianverta, jotta ne saivat olla rauhassa. Kerran kerroin eräälle ystävälleni näistä karkoitusvinkeistä ja hän totesi, että jos meidän mökillä puut tippuisivat verta ja ihmishiuksia, niin hän jättäisi vierailun väliin :D Eli liian tehokkaan karkoituskeinot karkoittavat peurojen lisäksi ihmisetkin. Mahtavista vinkeistä huolimatta, näyttää siis siltä, että ainoa toimiva karkoituskeino peuroille on riittävän korkea aita tai viljelyn sijoittaminen kasvihuoneen suojiin. 
Kesäkukat on paras nostaa yöksi turvaan kasvihuoneeseen.
Peuravahinkoja voi myös vähentää valitsemalla kasveja, jotka eivät peuroille maistu. Näistäkin löytyy netissä jos jonkinlaista listaa. Ongelmana on se, että peurojen makumieltymykset vaihtelevat vuosittain (tai riippuen ruuan saatavuudesta) ja jonain vuosina saattaa mennä myös näitä "peuravarmoja kasveja". Lisäksi peurat napsivat muuten vaan poikki kukintoja ja nuppuja, vaikkeivat niitä söisikään. Tässä listattuna omiin viiden vuoden havantoihin perustuvia kasveja luokiteltuna kolmeen: 1) kasvit, joita peurat eivät ole syöneet, (eli kasveja, joita en ole koskaan peurojen havainnut syöneen ja jotka siksi menestyvät hyvin puutarhassani) 2) kasvit, jotka yleensä eivät maistu peuroille, (eli kasvit, jotka yleensä saavat olla rauhassa ja pystyvät kasvamaan puutarhassa, mutta joita satunnaisesti voidaan kuitenkin syödä) 3) peurojen herkkukasvit (eli kasvit, jotka eivät menesty, sillä ne syödään heti).
Viiruhelpi on (tähän meneessä) saanut olla rauhassa peuroilta.
1) Kasvit, joita peruat eivät ole syöneet
- yrtit (timjani, oregano, iisoppi, salvia, rakuuna, sitruunamelissa, minttu) Lipstikka syötiin viime vuonna.
- mirrinminttu
- kissanminttu
- pioni (kukkia/nuppuja välillä napsaistaan poikki)
- laukat (kukkia/nuppuja välillä napsaistaan poikki)
- vuorenkilpi (kukkia/nuppuja välillä napsaistaan poikki)
- raparperi
- karviainen
- valkosipuli
- viiruhelpi
- valkotäpläpeippi
- metsäruusu
- juhannusruusu
- ajuruoho
- köynnöshortensia
- saniaiset
- narsissit
Pionien pallomaiset nuput on vain joskus pakko napsaista poikki.
2) Kasvit, jotka yleensä eivät maistu peuroille
- kurjenpolvet
- kärhöt (näitä saatetaan silti napsia poikki ja välillä syödään, mutta minulla syödään aina tietyt kärhöt ja tiettyihin ei kosketa)
- lehtosinilatva
- väriminttu
- poimulehti
- kurtturuusu (kukat syödään)
- siankärsämö
- malvat
- kylmänkukat
- ruohosipuli
- rikot
Mansikat houkuttivat niin syksyllä, että peurat repivät rastasverkotkin tieltään.
3) peurojen herkkukasveja
- kuunliljat
- piippuköynnös
- päivänliljat
- varjoliljat
- tulppaanit
- kaikki kesäkukat (leijonankidat, miljoonakellot, pelargonit, yms. yms.)
- mansikat
- juuresten varret (myös perunan varret)
- kesäkurpitsa
- isommat maksaruohot (mm. valkomaksaruoho, ruusujuuri)

Raparperit ovat yksi harvoista hyötykasveista, jotka eivät peuroille maistu.
Tässä nyt ainakin ne kasvit, jotka tulivat ensimmäisenä mieleen. Kommentoikaa mielellään omia kokemuksia! Vaikka aitaa ollaankin tänä kesänä rakentamassa, niin tämä aihe varmasti kiinnostaa muita saman asian kanssa painiskelevia.

7 kommenttia:

  1. Onneksi ei ole noita peuraongelmia. Hyödyllinen postaus niille, jotka ongelman kanssa taistelevat.

    VastaaPoista
  2. On kyllä hyvä, ettei niitä joka pihaan riitä. Juuri seurasin ikkunasta, kun emo toi vasansa pihaan. On ne kyllä kauniita eläimiä, vaikka tuhoa saavatkin aikaan puutarhassa.

    VastaaPoista
  3. Ilahduin jo otsikosta, mutta voihan iso huokaus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut harhaanjohtavasta otsikosta ja turhan toivon herättämisestä 😉. Ilmeisesti kiusana sinullakin.

      Poista
  4. Meillä on mökki saaressa . Keväällä kun eka kertaa mökille luulin pakkasen palelluttaneen vuorenkilvet. Selvisi kuitenkin, että peurat oli ne syöneet maan tasalle. Samoin kaikilla naapureilla. Onneksi vuorenkilpi on sitkeä ja kasvaa uudestaan. Saa nähdä jaksaako joka vuosi toipua.

    VastaaPoista
  5. Viimevuonna laitoin mökillä saaressa isolle terassille korkealle kesäkukkasia,ajatellen etteivät peurat siitä uskaltaisi tulla syömään niitä. Mies oli yöllä herännyt kun joku oli korkokengät jalassa kävellyt pitkin terassia. Aamulla ei ollut kuin röntit jäljellä.
    Juhannusruusut kelpaavat myös peuroille-ei tarvitse itse huolehtia niiden leikkaamisesta.

    VastaaPoista
  6. Meidän rauhallisella kaupunkiomakotialueella peurat ja kauriit ovat vuosikausia olleet riesana. 10-vuotisen kokemukseni perusteella kerron, että brabanttuija-aitaan eivät ole koskeneet (mitä nyt hyppivät sen yli ja joskus jopa välistä, mutta syöty ei ole), jokakeväiset tulppaanit eivät ole myöskään maistuneet. Ei myöskään mustaherukan taimet eikä -pensaat. Samettikukkiin, verenpisaroihin eikä krasseihin ole koskettu. Mutta - orvokit on syöty sekä viime superlumisena talvena, kun vielä kuistilla oli kesän jäljiltä runsaasti muratteja, niitä oli syöty, vaikka kesällä oli jätetty rauhaan. Muita kasveja ei pihallamme juurikaan ole, joten muista ei tietoa.

    VastaaPoista