perjantai 5. tammikuuta 2018

Pensasruusujen ylistyslaulu

Onko sinulla puutarhassasi vuohenputkien ja nokkosten valtaama nurkkaus? Istuta pensasruusuja! Onko pihassasi jyrkkä rinne? Istuta pensasruusuja! Haluatko pensaan, jota ei tarvitse hoitaa, lannoittaa, leikata ja joka kestää oikukkaammatkin talvet? Istuta pensasruusuja! Haluatko puutarhan täyteen väriä ja huumaavaa tuoksua? Istuta..no, tiedätte jo mitä pitää istuttaa: pensasruusuja!
Mikään muu pensas omassa puutarhassani ei ole niin kestävä, helppo ja silti uskomattoman kaunis. Ruusutarhani on perustettu pihan ehkä haasvimpaan paikkaan. Osa pensasruusuista on istutettu erittäin jyrkkään laudoilla tuettuun hiekkarinteeseen. Osa niin tiiviiseen soraan, että tarvitsin kuokan, että sain kuoputettua niille edes taimipaakun kokoisen kolon maahan. Osa kasvaa metsänreunassa vaahteroiden, nokkosten, vuohenputken ja lehtokotiloiden seurana. Yhteistä on, että kaikki kasvavat ja kukkivat aivan mainiosti.
Tässä muutama suosikkini pensasruusujen moninaisesta valikoimasta.
Norjanruusu Hurdal
Norjanruusu Hurdal on venähtänyt yli kolmimetriseksi ja sen pitkät versot nuokkuvat hauskasti isojen kerrannaisten kukkien painosta. Tämä oli viime kesän suosikkini, koska jotenkin nuo korkeuksista roikkuvat ruusut olivat satumainen näky. Jos jotain negatiivista pitää sanoa tästä ruususta, niin kukinta saisi tietenkin jatkua koko kesän ja usein tässä ruusussa on myös loppukesästä härmää.
Ritausma
Tarhakurtturuusu Ritausman kukat ovat niinikään runsaan kerrannaiset. Ritausma kukkii vaivojaan säästämättä moneen otteeseen kesän mittaan. Kukat ovat isot ja todella romanttisen näköiset. Tämän huonona puolena mainittakoon se, että sateella kukat rusehtuvat rumasti, eivätkä ne varise, vaan jäävät rumentamaan pensasta.
Punalehtiruusu
Punalehtiruusu on löytöruusu pihasta. Se kasvaa ihan metsän rajalla ja on siinä pärjäillyt ties kuinka monta vuosikymmentä. Aluksi inhosin sitä sen omituisen sinertävän väristen lehtien ja piikien vuoksi ja minun piti moneen otteeseen kaivaa se pois, mutta jossain vaiheessa nämä suloiset konstailemattomat kukat voittivat minut puolelleen.

Henry Hudson
Valkoisten ruusujen ystäville suosittelen Henry Hudsonia.  Pari ensimmäistä vuotta ruusu kärsi taudeista ja kasvoi kituliaasti, mutta sitten se innostui kasvamaan ja kukkimaan ja kukat ovat minusta aivain älyttömän kauniita yksinkertaisella tavalla.
Neilikkaruusu Pink Grootendorst
Neilikkaruusut ne vasta kukkivatkin. Monta kertaa ja runsaasti ja jatkavat kukintaansa usein piiitkälle syksyyn. Minulla on näitä pinkin lisäksi valkoisena ja vaaleanpunaisena, ja jos nämä vielä tuoksuisivat ruusulle, laittaisin näitä lisää. Neilikkaruusujen versot näyttävät olevan kirvojen lemppareita, joten jos joku kammoaa kirvoja, tämä ei ehkä ole paras vaihtoehto.

Sointu
Suomalaisen Soinnun kukat ovat kauniin raikkaan vaaleanpunaiset. Se kukkii hyvin runsaasti ja pitkään. Soinnun kasvutapa on tiivis ja se on kasvanut kauniin muotoiseksi ilman leikkausta. Oikea loistavan pensasruusun perikuva.

Sammalruusu Vaarala
Viimeisenä vielä sammalruusu Vaarala, vaikka nämä näin kerrotut eivät yleensä suosikkejani olekaan. Tämä ruusu on ollut hyvin kiitollinen ruusu istuttamisestaan alkaen, sitä ei ole taudit vaivanneet ja kukinta on ollut tasaisen varmaa. Tuoksuu myös oikein ruusuiselta.
Ehkä sinunkin pihaasi voisi istuttaa ensi kesänä yhden tai useamman pensasruusun. Itse olen ajatellut laajentaa ruusukokoelmaani saareen. Sinne sopisi lähellä luonnonlajeja olevat pensasruusut kuten koiranruusu ja metsäruusu tai ihana perinteinen juhannusruusu.
Ruusuista viikonloppua kaikille!

14 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Harmi, että ruusutarhani on jo täynnä. Näitä ihanuuksia olisi vielä niin paljon lisääkin.

      Poista
  2. Samoja minullakin, mutta tämä IV-vyöhyke. Ihailin Hurdaliasi. Pelkään vähän vieläkin sen puolesta. Sillä on Toinen talvi, ja nippa nappa ensimmäisestä selvisi. Samoin neilikkaruusu täällä kukkii syyskesällä ja kylmä estää sitä kasvamasta ja kukkimasta runsaammin. Mutta sinnikäs se on. Sointu suorastaan soitteli sinfoniiansa pihallani, viime kesän kuningatar ruusujen joukossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sointu oli kyllä upea viime kesänä. Toivottavasti Hurdalisi talvehtii hyvin. Minullakin se oli aika surkea ekat vuodet, mutta nyt jo ihan loistossaan.

      Poista
  3. Ihana ruusupostaus! Sointu loisti täälläkin pitkään ja upeasti! Laitoin sulle haasteen blogissani, ota koppi jos siltä tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sointu oli kyllä positiivinen yllättys. Tekisi mieli ahtaa johonkin sen kaveri Sävelkin. Kiitos haasteesta. Täytyy jossain vaiheessa osallistua.

      Poista
  4. Todella kauniita ruusuja! Minulla on pihassani vanha pensasruusu, jota en tiedä nimeltä. Ajattelin tänä keväänä oikein kaivaa sen esille pöpeliköstä ja kitkeä nokkoset ja vadelmat pois sen ympäriltä. Se on niin suuri pensas, että ansaitsee kyllä tulla pihan koruksi. :) Perustimme myös pienen rosarion viime kesänä, nyt jännitetään miten se talvehtii. Toistaiseksi siinä on 7 erilaista ruusulajia, kahdelle on vielä tilaa. Ja tietysti, jos kaikki menee hyvin, voimme aina laajentaa aluetta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun puutarhainnostukseni alkoi tuosta ruusutarhasta ja pensasruusuista. Harmi, kun alue on jo täynnä. Monet pensasruusut kasvavat niin isoiksi, ettei niitä voi ihan mihin vaan istuttaa. Olen senkin virheen kyllä monta kertaa tehnyt. Toivottavasti rosarionne talvehtii hyvin. Tähän asti talvi on ainakin ollut niin leuto, että ei luulisi olevan ongelmia.

      Poista
  5. Ihania ruusuja! Harmi, ettei näin pieneen pihaan saa mahtumaan kovin montaa ruusua. Vanhempieni pihaan ne kyllä kävisi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusut saattavat vallata pienen pihan kyllä ihan kokonaan :) Osa ainakin on halukkaita leviämään juurivesoista. Itselläni on kyllä talvehtinut maassa hyvin myös niitä miniruusuja, joita äitienpäivänä erityisesti myydään. Sellaisia varmasti mahtuisi, jos ruusuja pihaansa haluaa :)

      Poista
  6. Meillä on monta ruusua, joiden alut olen tuonut aikoinaan äidin pihasta sekä mummulasta. Neilikkaruusuni kuoli silloin pahana pakkastalvena, pitäisi hankkia uusi. Viime kesänä ostin Soinnun, toivottavasti se alkaa menestyä. Meidän pihaan sopisi vielä monta ruusupensasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvit, joiden alkuperän tietää ja varsinkin jos ovat joltain läheiseltä ihmisiltä, ovat kaikkein tärkeimpiä. Ihanaa, että olet saanut tuollaisia perintöruusuja. Toivotaan, että Sointu menestyy sinullakin!

      Poista
  7. Pensasruusuja haluan minäkin ylistää! Alkuunsa luulin, että saan vain perennat menestymään, en pensaita, ja olin ihan pettynyt. Mutta sitten tajusin pensasruusut. Eivät ne noin hyvin menesty kuin sinulla siellä hiekkaisessa ja soraisessa maassa, mutta osa niistä kuitenkin sietää savisempiakin paikkoja. Joudun niitä kyllä leikkaamaan, paljon kuollutta pois joka kevät, mutta muuten en kauheasti leikkaa. Innokkaimmin kasvavista kyllä vanhimpia versoja maata myöten, jotta pysyisivät raikkaan ja tuoreen näköisinä eivätkä muuttuisi risukasoiksi. Tuota Hurdalia tekisi mieli vielä kokeilla. Kun joskus etenen suunnitelmissa siihen vaiheeseen, että pihalle tulee uusi portti, niin sitä vasten nojailemaan Hurdal. Köynnösruusuista en edes haaveile, se on meillä turhaa.

    Eläköön pensasruusut! Pensaista parhaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurdal olisi kyllä ihana nojailemassa porttiin! Minulla on muutama köynnösruusu, mutta ne eivät ole ollenkaan niin komeita, vaikka talvista ovatkin selvinneet. Eli eläköön pesasruusut vielä kerran!

      Poista