Krookuksia ja verenpisaran pistokkaita

Lunta taas pyryttää, mutta kuistilla on jo aloitettu kevätkausi. Ensimmäiset ruukuisssa kasvavat krookukset ovat kukassa. Viime syksynä istutin kolme ruukullista sekalaisia sipuleita kuistille ja yhdestä ruukussa on jo kukinta käynnistymässä. Raukat kurottelevat kohti tammikuun vähäistä valoa.


Valkoiset honteloiset krookukset ovat kasvaneet pari vuotta isossa ruukussa sinisateen juurella.

Yhteen ruukkuun oli ilmestynyt todella dramaattisia kukkia. Mitä nämä ovat? Upeita noin 20 cm korkeita melkein mustanpuhuvia kukkia. Voi kun kirjanpitoni on niin onnnetonta. Tunnistaako joku, mikä tämä kasvi on? Ehkä jokin kurjenmiekka?

Jouluhyasintit alkoivat vasta nyt kukkia (olisi kannattanut nostaa ne lämpimään jouluna), joten heitin asetelmasta joulupallot ja köynnökset varastoon ja lisäsin muutaman kukkakaupasta löytyneen kevätkurjenmiekan ja muurikellon sekä heinää peittämään ruukut. Vein myös pienen joulukuusen pois suojaamaan kivikkokasveja. Kuistin ilme on heti keväisempi.

Myös verenpisara on ollut jo jonkin aikaa sitä mieltä, että talvi on ohi ja on aika kasvattaa uudet lehdet. On siis aika leikata se ja vaihtaa uudet mullat.

Koska ulkona pyryttää lunta, vaihdoin mullat kuistilla käyttäen vanhaa hyvää monitoimityökalua - Ikea-pussia. Ruukku sinne, mullat pussiin, kasvi uusiin multiin. Siistiä ja helppoa. Saksin verenpisaraa aika runsaasti, jotta se haaroittuisi ja kukkisi runsaasti.

Kasvissa on jättisuuret kukat ja se on ollut minulla nyt muutaman vuoden. Nyt ensimmäistä kertaa tajusin ottaa leikatut latvat pistokkaiksi. En ollut ihan varma, miten  ne kannattaa juurruttaa, mutta päädyin ottamaan pistokkaat vesilasiin sisälle. Pääsivät uuteen lasikupuun kasvivalon alle.

Kärhöt tarjoilivat myös ihania yllätyksiä. Yhdessä kuistilla talvehtineista on jo pulleat kukkanuput. Voi ihanuus. Muutaman viikon sisällä pääsen varmasti nauttimaan kevään ensimmäisistä kärhönkukista.

 Tästä se alkaa...