lauantai 3. helmikuuta 2018

Vihervalloitus

Aluksi oli puutarha. Kaikki kasvit kasvoivat kiltisti ulkona. Sisällä kasvoi yksi pyhästä hengestä elävä palmuvehka ja häissämme pöytäkoristeina olleet orkideat.
Sitten tuli kuisti. Osa kasveista siirtyi talvehtimaan kuistille ja keväällä kuisti täyttyi esikoista ja muista sipulikasveista.
Nyt kasvit ovat vallanneet koko talon. Huone toisensa jälkeen, ikkunalauta kerrallaan ne levittäytyvät. Ja aina löytyy jostain lisää tilaa uusille tulokkaille. Miten tässä näin pääsi käymään?
Vuosi sitten tarttui myymälästä mukaan pikkupeikonlehti. Sitten se kaipasi kaveria. Ostin peikonkämmenen. Jostain bongasin komean anopinkielen. Tyräkkejäkin on jostai ilmestynyt. Kultapalmu maksoi vain 15 euroa. Suuri huonevehka oli 10 euroa. Jos niin ison kasvin saa kukkakimpun hinnalla, niin olihan se pakko ostaa. Sitäpaitsi koti alkoi näyttää paljon viihtyisämmältä. Puutarhamaiselta.
Äitini huomasi uuden innostukseni ja juurrutti minulle suvussa sukupolvia kiertäneitä juoruja ja liisankukkia. Liityin facebookin huonekasviryhmiin. Osallistuin kasvien pistokasvaihtoon. Kylässä kaverilla huomioni kiinnittyi aloeveran juurella kasvaneeseen poikaseen. Se ja vanhanpojan poikasia päätyi  muovipussiin ja kotiin. 
Viimeinen niitti arkkuun lyötiin syksyllä, kun surffailin www.plantica.cz -sivuille. Tilasin varmasti yli kaksikymmentä kasvia. Siinäpä oli erilaista juorua, muulinkorvaa, muorinkukkaa, vaikka mitä! Kaikki ikkunalaudat alkoivat täyttyä.
 
Talvella tuttu kukkakauppias halusi tehdä tilaa joulukukille ja lähetti viestin tulla ostamaan puoleen hintaan kaikki viherkasvit pois. Käskystä! Mukaan lähti mahtavan suuri hirvensarvisaniainen, aloe vera ja viikuna.
Talvella en tehnyt uusia kasvihankintoja. Paitsi silkkimaijan. Ja medinillan. Muutaman kaktuksen...Ja pari viikkoa sitten ostin suuren suuren alocasian uhmaten pakkasia ja lumisadetta.
Poistohyllyssä oli viisi kasvia viidellä eurolla. Nekin taisivat tulla meille asumaan.
Talvi on verottanut jonkinverran kokoelmaani. Ihana iso lyyraviikuna närkästyi jostain ja kuoli. Samoin Hoya australis. Muutaman juorun olen jo pätkinyt pistokkaiksi, sillä ne menivät niin huonoon kuntoon. Olen ostellut kasvivaloja, litistänyt villakilpikirvoja, suihkutellut, kastellut merileväuutteella...
Ja ollut niin äärimmäisen onnellinen, että tajusin täyttää puutarhan lisäksi myös taloni kasveilla!

Mikä on sinun suosikkihuonekasvisi?

15 kommenttia:

  1. Sulla on ollut ihana vihervalloitus siellä! Mahtava määrä upeita kasveja ja noi verhotkin oli niin 💚.
    Täälläkin puutarha- ja huonekasvi-intoilu ruokkivat vaan toisiaan. Suomen talven kaltaisessa kylmyydessä on mahtavaa, kun viherkasvit helpottavat talvesta selviytymistä ja antavat puutarhaharrastukselle lisää ulottuvuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos😊 Sinunkin blogissasi on vilahtanut kasviaiheisia tekstiilejä😊. Onneksi niitä on nyt kaupoissa tarjolla.
      Huonekasvien kanssa puuhailu tosiaan helpottaa talvesta selviytymistä.

      Poista
  2. oih, ihanan näköistä :) Mukavaa sunnuntaita Sinulle!

    VastaaPoista
  3. No wau! Sulla on lähtenyt sitten ihan lapasesta :) Mä olen surkea noiden huonekasvien kanssa. Elävät juurikin siitä pyhästä hengestä. Ihmeen vähän silti on henkensä heittäneitä, sinnittelevät emäntänsä mieliksi:) Kiinanruusu on mun lemppari. Niitä olen pistokkaista lisännyt useampia ja juuri kun näyttää siltä että ne kuolee justiinsa, ovatkin yllättäneet kukkanupuilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä(kin) on lähtenyt vähän lapasesta. Juurikin palasin Plantagenin aleista, enkä suinkaan tyhjin käsin 😆. Jotkut kasvit tosiaan selviää ihan todella vähällä hoidolla ja jotkut kuolee, vaikka kuinka sumuttelisi ja hoivaisi. No, sama kuin puutarhakasveilla - kokeilemalla löytää ne itselle sopivat hoidpkit.

      Poista
  4. Ihanan vehreän näköistä! Juuri tuollaista vihreyttä kaipaa näin tähän aikaan, kun pihalla kasvit ovat talvilevossa.
    Jäin miettimään, mikä olisi minun suosikkihuonekasvi. Se on kyllä todella vaikea kysymys, kun pidän niin monista ja välillä mieli muuttuu. Ehkäpä se on se uusin kasvi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusin kasvi tosiaan on usein suosikki😊. Tai se kauppaan jäänyt, joka on ihan pakko palata parin päivän päästä hakemaan.

      Poista
  5. Minulla oli aikoinaan samanlainen villitys sisäkukkiin. Mutta kun muutimme tähän rivarin parikymmentä vuotta sitten. Täällä ei ollut ainoatakaan ikkunalautaa ja sellaisen voi asentaa ainoastaan ostamalla matalamman patterin. Sen me teimme keittiöön .Minulla on lemppari Papinkaura se on aika eksoottinen kukkiessaan sitä vaan ei kaupasta saa. Käy kurkkaamassa blogissani siellä on siitä kuvia. Ja jos vaikka kiinnostaisi blogini jatkossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Papinkauraan en tosiaan ole törmännyt. Useita tuollaisia vanhempia perinnekasveja saa vain tutuilta ja sukulaisilta. Toinen vanha ihanan näköinen kasvi on valkotupsukki, jonka myös haluaisin, mutta eipä sitä myytävänä näy.
      Olen välillä käynytkin lukemassa blogissasi, mutta nyt liityin lukijaksi, niin muistan käydä useamminkin :)

      Poista
    2. Kiva kuulla että liityit lukijaksi minä ole ollut lukijasi jo vuoden päivät että minun liittymistä ei tarvita . Vaikka minä tässä meinasin kerran liittyä jo uudestaankin.:-D. Papinkaura juttu oli uudelleen huhtikuu haaste kirjoituksessa ainakin muutamalla kuvalla. Maanantaina 22.1.18.

      Poista
  6. Mukava blogi sinulla ja miten ihanaa kasvirunsautta! Onnea on isot ikkunalaudat:) Meillä on vaan turhan kaposia ikkunalautoja, joilla ei ole oikein mitään virkaa...joten olen joutunut hillitsemään itseäni kukkakaupoissa. Jotain kuitenkin tarttui tänäkin talvena ostoksilla mukaan, nimittäin en voinut vastustaa kummituspuuta. Toinen kasvi, mihin olen kovin kiintynyt on itse kasvattamani avokado. Teenkin siitä varmaan jonkin postauksen tässä lähitulevaisuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummituspuu on kyllä hieno! Minulla sitä ei ole. Ainakaan vielä... Postaapa avokadosta. Olisi mielenkiintoista lukea

      Poista
  7. Kauniita ja hyvinvoivia huonekasveja sinulla. :) Minun lemppari on posliinikukka. Niitä on kaksi pistokkaasta itse aikanaan lisäämääni, molemmat kiipeilevät jo kauniisti seinillä. Tykkään kiipeilevistä viherkasveista, kuten ihan tavallisesta kultaköynnöksestäkin. Keväisin on vain hankalaa mahduttaa taimikylvöt samoille ikkuna-apajille kuin viherkasvit. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun ainokainen posliinikukkani kuoli talvella 😞. Luulen, että kastelin sen hengiltä, kun se oli umpinaisessa ruukussa. Mulle on annettu kotona tiukat rajat taimipottien sijoittelulle ja olohuoneen ikkunapenkit eivät kuulu sallittuihin paikkoihin, joten viherkasveille on tilaa myös keväisin 😂

      Poista