sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Aprikoosi kukkii, kiivi heräilee

Ulkona ei tunnu kevät etenevän. Pientä lohtua tuo se, että edes kuistilla lämpötilat ovat alkaneet aurinngon myötä nousta ja kasvit jatkavat heräilyään. Vietimme viikonloppua perheen kanssa Vierumäen urheiluopistolla reippaillen ja kun puuduttavan ajomatkan jälkeen pääsimme kotiin, odotti kuistilla kukkiva aprikoosipuu! Mikä ihana kotiinpaluu.
Ostin aprikoosin viime keväällä, kun päätin istuttaa kuistilla kasvaneen persikkapuun ulos. Lajin pitäisi olla kompakti kasvutavaltaan ja sopia ruukkukasvatukseen.
Puu näyttää hassulta, sillä se ei viime kesänä juurikaan kasvattanut oksia. Se näyttää kepiltä, joka kukkii.
Kukat ovat persikasta poiketen valkoiset, vaikka nupuista saattaisi arvella muuta.
Viikuna on myös hitaasti kasvattanut lehdet. Nyt ei tullut hedelmiä. Pitäisi varmasti vaihtaa mullat joskus tälle, niin se saattaisi reipastua tekemään niitäkin taas.
 Kiiviköynnös Jenny on myös herännyt talvilevostaan.
Jenny on ihastuttavan kiivimäinen. Koko varsi ja lehdet ovat kiivihedelmämäisen karvan peitossa. Kiiville pitäisi kehitellä parempi kiipeilytuki, jotta se saisi rauhassa kasvaa ja kiipeillä kuistilla. Ja ehkä tehdä vähän hedelmääkin joku vuosi...
Runkoruusu pääsi parturointiin. Yleensä en ole näitä talvettanut, mutta päätin koittaa. Koitin leikellä oksat tasaisesti lyhyiksi, jotta runkoruusun muoto säilyisi. Kesällä saa nähdä, onnistuinko.
Verenpisarani aloitti kasvun jo aikaa sitten, jolloin leikkasin sen ja laitoin uusiin multiin. Sen jälkeen alkoivat kovat pakkaset ja kuistillakin kylmät ajat, joten kasvin kasvu on ollut hyvin hidasta. Nyt se näyttää kiihtyneen, kun maaliskuun aurinko lämmittää kuistia jo mukavasti.
Seuraavaksi odotan kärhöjen nuppuja aukeaviksi. En muista, mikä kärhö tämä mahtaa olla, mutta siinä on jo kymmenkunta isoa nuppua. Jos aurinko vain jaksaa lämmittää, niin pian nähdään, minkä värisiä kukkia sieltä tulee. Veikkaan itse sinisiä. Sitkeää kevään odotusta kaikille!

10 kommenttia:

  1. Sinullakin on kiivi heräillyt! Täällä sama juttu. Minun kiivini taitaa olla vielä pienempi, mutta vitsit olisi hienoa saada se kukkimaan jonain vuonna... 🙂🥝🥝

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin olisi! Pitäisi vähän hoito-ohjeita googlailla. Omat kiivihedelmät olisivat kyllä ihan parasta. Ehkä meitä onnistaa jo tänä kesänä 🤷.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kuisti on kyllä hyvä apu puutarhahulluuteen. Voi pidentää kautta ja laajentaa valikoimaa 😉

      Poista
  3. Sun kuisti pursuaa eksotiikkaa! Aivan upeaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nyt sitä eksotiikkaa kaivataankin, kun toiveet tositoimiin pääsystä siirtyvät koko ajan myöhemmäksi.

      Poista
  4. Sinulla on siellä vaikka mitä erikoista kasvamassa. Ja mikä ihana yllätys kotiin tullessa. Sinä se osaat .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kuistilla voi turvallisesti kokeilla kaikkia talvenarkoja kasveja. Ja yllättävän helppoa on niiden talvettaminen, kun vain muistaa olla kastelematta kovinkaan paljoa. Oli kyllä ihana yllätys nuo aprikoosin kukat :)

      Poista
  5. Tuollainen kuisti on ihan mieletön, voi antaa kasvien aloittaa kevätelämänsä jo näin aikaisin. Ihanaa, kärhöissäkin jo nuppuja ja oma persikkapuu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tämä on kiva, täyttyy vain näin keväisin vähän turhan kovaa tahtia :). Kärhön kukintaa odottelen. Edellistalvena jätin ruukkukärhön liian kauaksi aikaa pakkaseen ja ne kaikki kuolivat.

      Poista