Hobittien hyötytarha

Kaikki hyötykasvini ovat tähän mennessä olleen mökillä, mutta koska sato siellä päätyy aina peuroille, olen alkanut viritellä ajatusta hyötytarhasta myös kaupungissa ja päätynyt perustamaan sen pihan nurkassa kohoavalle kalliolle. Ehkä ajatus perustaa hyötytarha kalliolle voi vaikuttaa huonolta, mutta koska tonttimme on metsäinen ja aivan täynnä suuria mäntyjä, on aurinkoisten paikkojen löytäminen vaikeaa. Kallio nousee talon pohjoispuolella ja kiipeää naapurin rajalle ja sen päältä tipahtaa kadulle, jos kovasti säheltää. Kukaan ei onneksi toistaiseksi ole tipahtanut.  Kallio näkyy keittiön ikkunasta ja halusin siihen jotain kaunista, sillä se oli tosi ruohoittunut ja villiintynyt, mutta kuitenkin täynnä puita. Ongelmallisin juttu oli iso valtavalle alueelle levittäytynyt syreeni. Kalliota ei myöskään voinut rajattomasti kaivaa esiin, sillä puiden juuret kasvoivat myös kallion päällä. (tällä alueella ei ole sallittua kaataa puita)

Tuijottelin tuota kalliota monta vuotta, enkä keksinyt mitä sille tekisin. Pari vuotta sitten alkoi muodostua idea hobittien kasvimaasta, jossa pienet polut risteilisivät kalliolla ja kivien koloissa ja kallion syvänteissä kasvaisi marjapensaita, mansikoita ja muita hyötykasveja yhdessä kukkivien koristekasvien kanssa. Siellä voisi sitten kuljeskella ympäriinsä ja kerätä satoa. Söpöä.Toteutuksessa auttoi viime syksynä käynyt kaivuri, joka kaivoi ison läjän syreeniä ja angervoja ja muuta kalliolla kasvanutta pois ja toi tilalle ison kuorman multaa.

Viime vuonna aloittelen projektia. Tein kangasta ja soraa käyttämällä pieniä polkuja ympäriinsä ja rakentelin kivistä ja puista pieniä istutusalueita. Tein kallion laelle penkin, jossa on noin 10 cm hiekkamultaa. Tänne olen keräillyt erilaisia maksaruohoja, joiden toivon täyttävän pinnan jo ensi kesän aikana. Penkin toiseen päähän oli tarkoitus kylvää ahomansikkaa, mutta hukkasin siemenet johonkin. Uusi yritys ensi keväänä.

Kalliolla kasvoi paljon vuorenkilpeä, mutta siitä en kokonaan halua eroon. Joskus jos haluan laajentaa kivikkokasvien tai hyötykasvien osuutta, voin raivata tilaa vuorenkilviltä. Kivikkopenkkiin pitäisi lisätä kuivuutta kestäviä yrttejä ensi kesänä: salviaa, timjamia, oreganoa, iisoppia.

Yhdessä kohtaa on kalliossa syvänne ja harvinaisesti jo valmiiksi multaa. Kärräsin paikalle vielä paaaljon multaa ja tein ison kohopenkin. Kesän mittaan olen siihen istuttanut rungollisen punaviinimarjan, piikittömän karviaisen, raparperia, ruukkuvadelman, persikkapuu Mairan, minttua sekä reunoille neljäkymmentä mansikantaimea.

Koska tilaa oli vielä istutusten jälkeen runsaasti heittelin mullan peittääkseni toukuun alussa kosmoskukan, tsinnian ja unikoiden siemeniä. Koska kevät oli niin kuiva, eivät siemenet lähteneet itämään ja kauan tämä olikin ihan surkean näköinen pläntti. Mutta jossain vaiheessa siemenet saivat ilmeisesti jostain vettä (ehkä kaupungissa satoi, kun olimme saaressa) ja loppukesästä koko pläntti oli ihan täynnä kylvökukkia. Unikot ja tsinniat alkoivat kukkia elokuussa mutta kosmoskukat kasvattivat vain tillimäisiä varsiaan. Lopulta näkyi nuppujakin ja jännitinkin, jaksavatko nuput enää aueta. Onneksi kalliolla lämpöä riittää vielä ja tosiaan viime viikonloppuna ollessamme Tukholmassa koko istutus oli saanut kymmeniä lisäkukkia.

Toiseen kohopenkkiin pitäisi istuttaa aprikoosi, mutta se jäi ja taidan siirtää hankinnan suosiolla ensi kevääksi. Viime keväänä kylvin siemenestä paljon kuukausimansikkaa ja pikkuriikkisiltä tuntuneet taimet hurahtivat kasvuun ja tuottivat makeita marjoja koko kesän. Nytkin ne ovat ihan täynnä kukkia. Minun täytyy harventaa tätä istutusta, sillä taimet kasvoivat yllättävän isoksi. Kylvän näitä kyllä ensi keväänä lisää. Haluan koko aprikoosipuun alusen täyteen mansikoita.

Uusin istutus kalliolla on pari viikkoa vanha ruusukvittenipenkki vanhan syreenin vieressä. Tämän vanhan käkkyräoksaisen syreenin halusin säästää ja rajasin sen kivillä penkkiin. Tästä kohdasta löytyi ilokseni paljon savista multaa, vaikka se sijaitsee ihan kallion laella. Lisäsin taas rutkasti maata ja istutin paikalle kaksi japaninruusukvitteniä ja yhden valkoherukan. Naapureilla on niin kaunis piha, etten halua näkymää täysin blokata. Ruusukvittenit jäävät sopivan mataliksi ja harvoiksi. Tähän maanpeitoksi laitoin kylvämiäni neilikoita.

Haaveissa olisi vielä ennen pakkasia nikkaroida kallion reunan ja lasten leikkipaikan rajalle isoja viljelylaatikoita yksivuotisia vihanneksia varten. Unelmissa on lisäksi pieni silta kallioiden väliin sekä suihkulähde kallion painanteeseen muodostuneeseen lampeen. Sitten paikka ehkä näyttää ensi vuonna jo hobittien hyötytarhalta.