Olipa viikonloppu. Räntää, rakeita, ukkosta ja yht´äkkiä sunnuntai-iltana täydellinen toukokuinen puutarhasää. Lapion lihakseni kipeäksi kivituhkaa poluille, kunnostin kasvilavoja, kitkin, istutin ja kaikkeni antaneena lähdin laahustamaan sisälle. Silmissäni näin jo höyryävän teekupin, mutta kulkiessani valkoisen puutarhan läpi, oli pakko vielä palata takaisin kameran kanssa.
Olin vähän murheellisella päällä valkoisen puutarhan vuoksi, koska alkukeväästä pihassa vieraili niin pedantti peura, ettei se jättänyt yhden yhtä tulppaania kaluamatta. Olin tänne istuttanut varmaan sata valkoista tulppaania ja ajattelin, että kevät oli tämän puutarhan nurkan osalta pilalla.
Ehkä kevätkukinta ei ole nyt niin näyttävä kuin viime vuonna, mutta onhan täällä kaikenlaista kaunista. Ja ehkäpä nämä vähän luonnollisemmat yhdistelmät sopivat jopa paremmin valkoisen puutarhan tunnelmaan.
Valkoiset lemmikit, Spoirot-narsissit ja helmililjat ovat muodostaneet hurmaavan keväisen kokonaisuuden.
Samoin valkoinen kevätpikkusydän, Spoirotit ja jotkin isommat valkoisena kukkivat narsissit. Takana siintää taikinamarja-aita, joka alkaa näyttää jo aidalta!
Mutta tämä yhdistelmä vie ehkä vielä voiton edellisistä: valkoiset kirjopikarililjat ja tuoksumataramatto. Aah, mitä vihreyttä ja vehreyttä.
Valkoinen imikkä melkein jäi huomaamatta, sillä olen istuttanut sen jostain kumman syystä keinun ja ruukun väliin. Mitäköhän mahtoi olla mielessäni, kun tämän kaunottaren piilotin?
Keväthommat alkavat olla valkoisessa puutarhassa tehty. Keinu on nostettu paikoilleen, ympyrään kärräsin lisää kivituhkaa, taikinamarja-aidan leikkasin ja poistin omenapuista verkot ympäriltä. Vielä pitää ostaa tuon viime kesänä kuivuneen pallotuijan tilalle uusi ja kitkeä nokkoset.
Nyt se teekuppi höyryämään ja sänkyyn. Unta ei tarvitse kovin kauaa odottaa. Ihania unia, valkoisen puutarhan kuvia.
Kiitos kierroksesta, tämä valkoinen puutarha on niin kaunis.
VastaaPoistaKiva kun viihdyit kierroksella. Valkoinen puutarha alkaa pikkuhiljaa löytää muotoaan.
PoistaIhanan kaunista! Onneksi pystyit vielä viimeisillä voimilla raahautumaan takaisin ulos.
VastaaPoistaOlisihan tuo mielettömän kaunis valkoisten tulppaanien kanssa, vaikka ihanan kaunis se on nytkin, herkkä ja levollinen. Lisätään tulppaanit sinne mielikuvituksessa; toimii - aah, miten kaunista.
Minä lisään mielikuvituksessa tuonne yhden sähköpaimenen. Toimii - peurat pakenevat metsään, eivätkä koskaan enää palaa. Se vasta olisikin kaunista😁
PoistaValkoinen puutarhasi on aivan ihastuttava! Ja voi kuinka paljon pidemmällä teillä onkaan kevät...!
VastaaPoistaKiitos kehuista. Täällä ollaan jo ihan vehreissä kevättunnelmissa. Alkaa pääväri olla jo ruskean sijaan vihreä.
PoistaOlipa todella harmi, että peura teki täystuhon tulppaaneille. Onneksi kaunista jäi kuitenkin jäljelle. 🌼😊
VastaaPoistaTäällä kaupungissa peurat eivät ole ennen tehneet tuhojaan puutarhassa. Kurjaa, että ovat löytäneet tiensä tännekin. Tosin alkukevään jälkeen niitä ei ole enää näkynyt. Hyvä niin.
PoistaIhanan herkkää! Harmi tulppaanien puolesta, mutta onneksi paljon muuta jäi vielä jäljelle. Vehreys toimii hyvänä taustana valkoiselle. Aurinkoista viikkoa!
VastaaPoistaTuo valkoinen puutarha on ehkä parhaimmillaan juuri keväällä, kun kaikki on vielä niin vaaleanvihreää. Tulppaanit olisivat kyllä tuonne niin hyvin sopineet :( mutta minkäs teet. Aurinkoista viikkoa sinnekin!
PoistaVoi, miten kauniilta metsäpuutarhasi ja valkoinen penkki näyttääkään! Tuo polku niin houkuttaa kulkemaan ja istahtamaan keinuun puiden katveeseen. Vaan peuran tuho on kyllä murheen paikka, voih!
VastaaPoistaKeinussa on varsinkin syksyisin ihana istuskella rouskuttelemassa omenoita. Peurat ovat kyllä ihan omaa luokkaansa tuholaisissa.
Poista