Rehevän niityn perustaminen

Taas on saunakauhalle käyttö. Tällä kertaa siinä on hienoa hiekkaa ja niittykasvisekoitusta uuden niittyprojektin alkamisen kunniaksi. Niittysiemenet ovat usein hyvin pieniä, joten niitä on helpompi ripotella näin hiekkaan sekoitettuna.

 Mökillä minulla on kuiva niitty, joka oli melko yksinkertainen perustaa, sillä se on myös kooltaan pieni. Kuorin nurmen pois, heittelin siemenet maahan ja annoin niityn muodostua. Tällä kertaa aion tehdä tänne koululle hedelmäpuiden alle ison niityn, sillä en halua ajaa sieltä nurmikkoa. Homma eroaa edellisestä niittyprojektista siinä, että nyt niityn koko tulee olemaan niin iso, etten millään jaksa nurmea kuoria koko alalta. Lisäksi maa on savista ja ravinteikasta. Näin ollen myös lajit, joita kylvän, ovat erilaisia. Tilasin ison pussin kostean niityn seosta sekä kukkaniittyseosta. Niittykasvien kehittyminen kukkiviksi vie joskus vuosia, joten perustamisvuonna voi laittaa tällaisia yksivuotisia kukkivia joukkoon, niin saa jo jotain silmäniloa, kun niittykasvit vasta kasvattelevat ruusukkeitaan.

 Tässä kukkaseoksen lajeja.

 Ja tässä kostean niityn lajeja.

 Lisäksi minulla on tällainen sekalainen valikoima erilaisia luonnonkasvien siemeniä sekä iso pussi mökiltä niityltä kerättyjä siemeniä, joita ajattelin myös levitellä, vaikka olosuhteet eivät ihan identtiset olekaan.

Koska en jaksa koko nurmea kuoria alalta pois, teen tällaisia lämpäreitä niittykukille. Kuorin nurmea yhdestä kohtaa niin paljon kun kerralla jaksan, haen ämpärillä hiekkaa ja sekoitan sen pintamaahan ja sitten hellästi taputtelen siemenet pintaan. Ajattelin, että hiekassa siementen on helpompi lähteä kasvuun ja toisaalta huomaan itse nämä lämpäreet myös hyvin.

 Tämä nurmi on tosin kyllä itsessään jo melkeinpä luokiteltavissa niityksi. Rönsyleinikkejä, maahumalaa, niittyhumalaa, koiranputkea, vuohenputkea, voikukkia, siankärsämöitä…

Kimalainen nauttii jo tarjonnasta.

Tänne raparperin taakse joen törmälle haaveilen korkeista luonnonkasveista, kuten väinönputkesta, punalatvasta, rohtovirmajuuresta ja isohirvenjuuresta. Vielä pari viikkoa sitten näytti siltä, ettei tässä kasvanut mitään, mutta sitten pöllähtivät vuohenputket esiin kauniiksi matoksi. Sinänsä minulla ei tässä kohtaa ole mitään vuohenputkea vastaan, mutta sen joukkoon siementen kylväminen voisi olla vähän arpapeliä. Niinpä kehitin tällaisen kokeilun. Hautasin pahvilaatikon maahan ja täytin sen puhtaalla hiekansekaisella mullalla. Tänne omaan rajattuun kaukaloon istutan sitten siemenet ja toivon, että ne ehtisivät kehittyä sen verran isoiksi taimiksi ennen kuin pahvi maatuu ja vuohenputket valtaavat alaa, että ne pärjäisivät. En tiedä, onko ihan älytön idea, mutta ajattelin näitä tänne vielä muutaman haudata.

 Ohikulkijoille vähän ihmettelemistä. Siellä se uusi naapuri huitoo saunakauhalla pihassa ja hautaa maahan pahvilaatikoita.

 Niittyprojektin on vähän aikataulusta jäljessä, sillä tuon perunamaan kaivaminen kuokalla savimaahan on vienyt energiat. Nyt ollaan jo tässä kohtaa. Nurmi on poistettu 25 neliön alalta ja nyt kärräilen paikalle hiekkaa ja multaa. Vanhempani lupasivat tulla loppukuusta jyrsijän kanssa kylään, joten ehkä pääsen kuin pääsenkin kesäkuun alussa istuttamaan. Taustalla oleva hedelmätarha siis tulee olemaan niittyä.

Kiitos vielä tuhannesti viime postaukseen kasveja tunnistaneille. Teistä oli tosi paljon apua. Nyt en halua sen enempää tunnistustehtäviä tehdä, mutta tämä kasvi tekee minut hulluksi. Se on varmaan taas joku ihan yleinen horsma, mutta en löydä sopivaa luontoportista, enkä muualtakaan. Kasvaa nurmikolla, siitä tulee tuollainen yksi lehti ja siinä on keltainen sipuli. Mikä tuo on???