maanantai 29. lokakuuta 2018

Daaliat sisään, sipulit ulos

Nyt on syksyn hommat jo aika pitkälle taputeltu. Pakkaset kipusivat jo tännekin ja onneksi sain daaliat juuri ajoissa kerättyä kosmoskukkien kanssa maljakkoon.
Sain eilen loput sipuleista istutettua daalioiden juurakoiden tilalle. Nyt on 26 kg (kappalemäärää en edes jaksanut laskea) sipulia taas haudattu hellästi puutarhan uumeniin.
 Daaliapenkissä kukkivat viime kesänä tulppaanit pinkin ja oranssin väreissä ja samalla teemalla lähdin tänäkin vuonna liikkeelle, kun en parempaakaan keksinyt.
Kevätkurjenmiekoista nautin kovasti viime keväänä, mutta olen huomannut niiden olevan harmittavan lyhytikäisiä. Niinpä istutin niitä reilusti lisää kalliolle.
 Lumikellot ovat ihania kevään ensikukkijoita, mutta niiden kanssa minua ei ole ennen onnistanut. Vain nämä tontilla jo valmiina olleet lumikellot kukkivat vuodesta toiseen. Seitsemän vuoden aikana kolme kukkivaa lumikelloa on lisääntynyt neljään. Ei mikään hulvaton leviämisvauhti. Nyt ostin heti sipuleiden saavuttua lumikelloja ja istutin ne heti maahan. Ilmeisesti ne ovat herkkiä kuivumiselle.
Valkoiseen puutarhaan istutin valkoisten tulppaanien lisäksi paljon valkoisia narsisseja, valkoisia scilloja, hyasintteja, krookuksia ja kevättähtiä.

 Keisarinpikarililjoja tuli myös neljä istutettua. Ihastuin niihin viime keväänä, kun ne kukkivat mökillä.
Krookuksia istutan joka vuosi lisää, sillä niitä katoaa ilmeisesti parempiin suihin talven aikana. Nyt istutin niitä erityisesti kallion uusiin istutuksiin.




















Kärhökäytävän varrelle istutin liilansävyisiä tulppaaneja sekä erilaisia koiranhampaita. Niitä haluaisin kovasti saada asettumaan puutarhaani. Vielä ei ole onnistanut, mutta nyt tilaamani koiranhampaat olivat niin komean näköisiä ja elinvoimaisen oloisia, joten toivoisin, että nyt onnistaisi.
Kirkkaanpunaisia tulppaaneja istutin myös ison ryhmän pihan perälle, jonne olen rakentamassa kiinalaisten puutarhaleijonapatsaiden ympärille punaista puutarhaa.
Muutama synkän kalsea kuukausi enää jäljellä ja sitten alkaa taas maasta pilkottaa piippoja!  



14 kommenttia:

  1. Sinulla on tiedossa paljon kaunista sipulikukkien kukintaa ensi keväänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät ja sen ensimmäiset kukat ovat kyllä kaiken istutusvaivan arvoisia.

      Poista
  2. Ihana postaus muutenkin, mutta tuo viimeinen lause on täydellinen ♥ Kiitos siitä, kyllä tästä kai taas selvitään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä me taas tästä selvitään, vaikka koville se ottaa. Toivotaan lyhyttä talvea ja aikaista kevättä!Ja ajatellaan sitä tunnetta, kun se ensimmäinen piippo murtautuu pintaan. ☀

      Poista
  3. 26kg sipuleita! Siinä on ollut kaivamista, mutta on näkymät keväällä sitten sen arvoiset :) Minun keisaripikarililjalleni kävi ohraisesti: jaloangervoa siirtäessäni iskin sen ainokaisen sipulin vahingossa lapiolla puoliksi. Muistelin sen olevan seuraavassa välissä. Hups... :D Vahinko ei kyllä ollut suuren suuri, sillä se on aina paleltunut keväthalloissa, kun en ole muistanut suojata sitä. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli pieni ylilyönti taas sipulitilausvaiheessa. Jos olisi perinteisesti kärryyn kerännyt sipuleita, ei varmaan olisi jatkanut 26:een kiloon😌 Nettikaupat ovat vaarallisia. Minäkin murskasin yhden varjoliljan sipulin pieniksi lastuiksi, kun vähän kaivelin...😒 Ei voi millään muistaa, mitä on mihinkin istuttanut.

      Poista
  4. Huh mikä määrä sipuleita. Onko ne nettikaupoissa halvempia kuin täällä kun niin monet sieltä tilaavat. Ja mikä on rahti näin isossa määrässä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne selvästi halvempia ja eurobulbilla, josta tilasin yli 100€ tilauksissa ei ole lainkaan toimitusmaksua. Vaarana vaan on, että tuolta tulee tilattua aina liikaa.

      Poista
  5. Ihanaa kukkaloistoa luvassa keväällä! Mukavaa marraskuun alkua!

    VastaaPoista
  6. Oho, mikä määrä! Mutta keväällä onki sitte komiaa. Oon monta kertaa yrittäny keisarinpikarililijojen kans, tuloksetta. En kyllä tiärä mikä mättää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkän talven jälkeen se on vain niin ihanaa, kun piha räjähtää kukkaan. Se on kaiken vaivan ja jokaisen euron arvoista. Edellissyksynä istutin ekaa kertaa noita keisarinpikarililjoja ja oiskohan viidestä noussut neljä. Katsotaan, nousevatko uudestaan. Neljä uutta istutin kaupunkiin, kun ne ovat minusta niin hienoja. Toivotaan, että nekin kukkivat.

      Poista
  7. Minä luin jostain että keisarinpikarililjat pitäisi istuttaa vinoon kun muuten ne saattavat mädäntyä. Alapuolella sipulia on kuulemma kuoppa ja siitä lähtee mädäntyminen. En tiedä onko tämä totta vai tarua. Itse en ole koskaan nähnyt koko sipulia .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siinä keskellä on iso reikä, mutta itse en niitä kyllä mitenkään vinoon istuttanut. Sipuli tuoksuu tosi voimakkaalta ja minusta tosi hyvältä. Noista kaikista sipuleista ja mukuloista ei kyllä aina tiedä, miten päin pitäisi istuttaa. Onneksi ne yleensä itse osaavat alkaa kasvaa oikeaan suuntaan.

      Poista