Kivikkokasvien kauneutta

Minä olen ihan hulluna pikkuruisiin kivikkokasveihin. Parhaimmillaan ne ovat minusta monilajisina istutuksina, jolloin ne leviävät värikkääksi tilkkutäkiksi kivien lomaan, niin kuin yllä olevassa kuvassa tällä hetkellä ison koivun alla.

 Kalliolla lähes jokaisen penkin reunaan olen lisännyt ajuruohoa. Tässä kivien välissä se kukkii valkoisena. Se on minusta aivan ihana joka paikan kasvi, jota on tosi helppo lisätä vain nyppimällä tuppoja ja tökkäämällä ne toisaalle multaan.

 Kallion keskellä on kivillä rajattu isohko alue, jonka toisessa päässä kasvaa erilaisia kuivan paikan kasveja, kuten neilikoita, hanhikkeja ja hopeahärkkiä ja toinen puoli on vuorenkilpeä. Olen ajatellut pienentää pikkuhiljaa vuorenkilven osuutta tästä alueesta ja koska taannoiselta Viron puutarhamatkalta tarttui mukaan myös kalliolla viihtyviä kasveja, nyhdinkin alueen vuorenkilvestä puhtaaksi, toin metsäpuutarhasta hiekkamultaa kerroksen tilalle ja istutin uudet taimet sinne. Vuorenkilvet matkaavat tänään saareen.

 Nämä taimet olivat lähes kaikki sellaisia, joita valitsen sen perusteella, etten tunnistanut niitä tieteellisestä nimestä. Nyt jo sen aikaa kasveja harrastaneen yleisimmät latinankieliset nimet alkavat takaraivossa olla, mutta nyt lastasin ostoskoriin sellaisia kivikkokasvin näköisiä kasveja, joiden nimeä en tunnistanut. Aika hauska on niitä ollut googlailla nyt jälkikäteen.

 Linum perenne ´Nanum Sapphire' eli sinipellava. Viihtyy auringossa ja hiekkaisessa maassa. Saattaa talvehtia.

 Santolina chamaecyparissus eli nyhähopeayrtti. En tästä paljoa tietoa löytänyt. Kuulemma sopii hyvin hautausmaaistutuksiin ja on suojattava talveksi.

 Artemisia stelleriana eli hiekkamaruna. Tämän pitäisi olla kestävä Suomessakin.

 Ostin myös kaksi levisiaa. Niissä ei ollut lappuja. Toinen on nyt kukassa. Ihana vaaleankeltainen. Toivon todella, että talvehtiminen onnistuu ja malttamattomana odotan, minkä värinen se toinen mahtaa olla.

Arabis ferdinand-coburgi 'Variegata' eli kuninkaanpitkäpalo. Kirjavalehtinen kuninkaanpitkäpalko lähti mukaan, vaikkei se ollutkaan euron altaassa. Tästä pulitin 2,30€:)

 Ostin myös alppiasterin.

 Ja viimeisenä Draba azoides eli neulakynsimö. Kynsimöitä minulla ei ole ennestään yhtään. Ihana seurata, mitä tästä kehkeytyy.

 Nyt on enää tunnistamatta tuo oikealla oleva bonzai-malliseksi leikattu pikkupuu. Se löytyi alenurkasta ja ostin sen kolmella eurolla ja ajattelin googlailla jälkikäteen, mitä tuli ostettua. Lapussa luki leiunurk ja kovasti yritin tietoa tästä löytää, kunnes luovutin ja kysyin eestiä osaavalta kaveriltani, mitä tuli ostettua. Leiunurk tarkoittaa kuulemma löytönurkkaa. :D Kasvi jäi siis edelleen arvoitukseksi.

Tässä istutuspuuhissa punarinta kävi monta kertaa kurkkimassa työn edistymistä. Voitteko kuvitella, että punarinnalla on pesä tuolla lasten leikkimökin savupiipussa. Voiko suloisempaa enää olla!