Valkoinen toukokuu

Viime kesänä perustamani valkoinen puutarha on ollut kiitollinen kaveri. Kerrankin tuntuu, että jokin osa meni kerralla oikein. Ei ole tehnyt mieli lisätä mitään, eikä poistaa, eikä pahemmin edes hoitaa. Mitä nyt satunnaisia ei-valkoisia siementaimia olen siirrellyt ja nokkosia nyppinyt. Istutin korkeutta tuomaan viisi hillittykasvuista omenapuuta, jotka ovat nyt kukassa.

Osa puista on ehkä metrin korkuisia, mutta liikuttavan täynnä kukkia. Paikka on talon itäpääty ja isojen puiden varjostama, joten saa nähdä, miten tekevät hedelmää. Toiveissa olisi pieni sato. En missään nimessä tarvitsisi viidestä omenapuusta omenoita.

Valkoista puutarhaa ympäröi taikinamarja-aita, josta haaveilen sellaista muotoonleikattua kantikasta vastakohdaksi villin vallattomille valkoisille kukille. Aita on vielä pieni, mutta alkaa jo näyttää aidalta. Muutama taimi kuoli viime vuonna ja kevätleikkauksen yhteydessä otinkin pistokkaita juurtumaan. Jossain vaiheessa täytyy istuttaa pienet täydennystaimet paikoilleen.

 Tulppaanien ja narsissien lisäksi perennat ovat alkaneet kukkia. Valkoiset särkyneetsydämmet ovat ihania. Ne ovat viihtyneet hyvin ja kasvaneet jo yhdessä kesässä suuriksi.

 Ruusutarhan nurmikolta pelastelin valkoisia lemmikkejä tänne kasvamaan ja leviämään.

Samoin arovuokkoja. Täällä valkoisessa puutarhassa omatoimista leviämistä ei katsota pahalla.

 Omppupuiden alustoilla on erilaisia maanpeittokasveja, kuten kuvan tuoksumatara ja tarhavarjohiippa. Valkokukkaisia tietenkin.

 Siirsin tänne muutamia lehtosinilatvan taimia ja kovasti nekin ovat tuuhentuneet. Suurin osa pihani lehtosinilatvoista on valkoisia, mutta aina väliin ilmestyy sinikukkaisiakin siementaimia. Tänne luonnollisesti toivotaan niitä valkoisia.

 Varjoisammassa paikassa kasvava iso puistolemmikkitupas ei ole vielä kukassa. Osasta nuppuja siintää jo nyt sininen väri. Siniset lemmikit ja lehtosinilatvat pääsevät nurkan taakse varjopuutarhaan.

 Meinasin taas sortua puksipuupalloihin, jotka aina pääsevät minulla kuivahtamaan ja kuolemaan. Päätin sen sijaan kaivaa metsäpuutarhasta pari liian aurinkoisessa paikassa kasvanutta pallotuijaa ylös ja ruukkuihin. Yritin niitä saksia pyöreiksi. Tuli yhtä pyöreitä, kun niiden välissä oleva polku on tasainen - eli sopii täydellisesti tyyliin.

 Valkoinen puutarha rajautuu toiselta puolelta taloon ja toiselta tontin laitaan ja sinne istutin tuomaan lisää suojaa ja näköestettä pitkän vapaasti kasvavan aidanteen taikinamarja-aidan taakse. Aidanteessa on unkarinsyreeniä, huntukuusamaa, kameliajasmiketta ja päädyssä peittämässä näkymää naapurin pihaan pihajasmike, lumipalloheisi ja se jokin kirjavalehtinen pensas, jonka nimeä en nyt muista. Pensaat ovat vielä pieniä, mutta tulevina vuosina toivottavasti tuovat suojaa, tuoksua ja lisää valkoista kukintaa.

 Aidanteen alunen on melkoinen rikkaruohojen temmellyskenttä. Ilokseni rikatkin ovat tajunneet, että täällä on tiukka värikoodi. Kuvassa valkopeippi.

 Ja litulaukka.

 Löysin vihdoin mieleiseni keinun koristamaan valkoista puutarhaa. Kyllähän tässä on kiva keinutella ja katsella.

 Keinun vieressä kasvavaan mäntyyn ohjattu kärhö onkin lähtenyt kiipeilemään keinun runkoon. Loistava idea kärhöseni. Näyttää varmasti kivalta, kun se alkaa kukkia.

 Viime kesänä toin tänne valkoisia puutarhaorvokkeja, joiden jäljiltä maa on täynnä jälkeläisiä. Ihanan erilaisia valkoisen variaatioita.

 Hups! Mitäs nuo vaaleanpunaiset tulppaanit tuolla tekevät!

 Valkoinen seinä saa paikan tuntumaan valoisammalta, kuin se onkaan. Tontin rajalla kasvaa isoja lehmuksia ja muita puita.

 Ja töröttää tuolla valkoisessa puutarhassa isoja mäntyjä tietenkin. Niitä on kaikkialla pihassa, joten niitä ei voi välttää. Eikä tarvitsekaan. Ne ovat tämän pihan sielu. Tuntuu, että ne tuhahtelevat korkeuksistaan maanpinnan piperryksille ja valkoisille puutarhoille.

 Valkoisen puutarhan nurkassa huomasin linnunpöntön vieressä linnunpesän. Siellä hautoi mustarastas. Hauskan paikan on pesälleen valinnut. Taisi pönttö jäädä tänä vuonna tyhjäksi.

Helteiden ja taivaalta sataneiden haavansiemenkinosten jälkeen tällainen vähän viileämpi päivä on tervetullut. Nyt vielä vähän sadetta, niin saadaan kasvupyräys myös varjopuutarhan kasveille.