Viikonlopun saaritunnelmia

"Voi harmi, kun en ehtinyt istuttaa niitä omenapuita keväällä" huomasin miettiväni eilen. Öh, elämme toukokuun loppua ja olen jo taputtelemassa puutarhakautta loppuneeksi. Nyt on kyllä puutarhakello pahasti sekaisin. Syynä on tietenkin nämä mahtavat helteet. Kun on viikonlopun maannut bikineissä kuistilla ja siestaa on ollut pakko viettää kuumuuden vuoksi sisätiloissa, saattaa hyvinkin tulla olo, että ollaankin jo heinäkuulla. Onneksi emme ole ja näyttääkin tulevan mahtavan pitkä puutarhakesä!

Perunat olivat mökillä nousseet miniperunamaassani. Istutin kilon perunaa ja toivon mukaan saisin satoa edes saman verran :) Edellisinä vuosina peurat ovat syöneet varret, mikä on yleensä pienentänyt sadon kylvettyä määrää pienemmäksi. Kuivaahan tuo maa jo on, mutta rohkeasti myös retiisit ovat pölyisen kuivasta kasvimaasta nousseet. Viime kesänä vieritimme löytämiämme kaivonrenkaita kasvimaan päätyyn ja koko kesän keräsin kaikkea maatuvaa niihin täytteeksi. Nyt ensimmäinen oli täynnä ja istutin sinne jääkapissa nahjuuntuneet maa-artisokan mukulat.

Naapurini kaupungissa antoi minulle kaksi mahtavan kokoista daalian juurakkoa. Ovat kuulemma jotain vanhaa mynämäkeläisestä kantaa. Päätin laittaa nämä kesäkurpitsoille suunniteltuun kasvilavaan. Kesäkurpitsa voidaan hankkia toriltakin.

Perennapenkissä oli vielä ihanan keväiset värit. Nuo etualan isot keltaiset tulppaanit ovat mielestäni juuri oikean keltaisia. Rakastan myös keisarinpikarililjojen hajua. Jo niitä sipuleita aina tuoksuttelen, kun ne tuoksuvat jotenkin niin hyvältä. Niiden pitäisi karkottaa myyriä, joten minulla ja myyrillä ei ole samat hajumieltymykset.

Vanha hevoskastanja oli kukassa. Ihmettelin vähän, miksi siellä ei lainkaan pörissyt, vaikka yleensä se on kukinta-aikaan pörriäisten kokoontumispaikka.

Syynä oli näiden vanhojen omenapuiden valtava kukinta. Täällä sitten pörisikin kunnolla. Puita ei ole leikattu ja ne huitelevat jo yli katon. Omenoita on tietenkin vähän vaikea poimia, mutta kyllä ne sieltä itsestäänkin lopulta alas tulevat.

 Niitty kasvihuoneen edustalla on myös jo kovin viheriöivä ja täynnä päivänkakkaroiden, mäkitervakon ja kohokkien nuppuja. Juhannukseksi täällä on jo kukkarunsaus parhaimmillaan.

Vesitynnyrien pohjat pilkottavat. Nyt on kaikki tynnyrit käytetty. Virittelin jotain uppopumppu-tynnyri-saunan hana -virityksiä, jotta sain vähän mansikoille ja valkosipuleille pumpattua vettä, mutta ei siitä oikein mitään tullut ja uppopumppu lopetti aika pian yhteistyön. Luotetaan siis siihen, että vettä jossain vaiheessa tulee. Tosin täällä saaressa ei yleensä sada muutenkaan, eli kuivuuteen on totuttu. Ihania hellepäiviä kaikille!