perjantai 29. kesäkuuta 2018

Uusia kukkakavereita

Onneksi pikavisiittini alkuviikosta kaupunkiin ei ollut niin pikainen, etten olisi ehtinyt käväistä vähän taimiostoksilla. Itseasiassa oli aivan lähes pakko mennä, sillä esikoisella oli Raisiossa syntymäpäiväjuhlat ja matkalla sinne on Viherlassilan mahtava taimimyymälä. Eli sen jälkeen kun olin vienyt lapsen juhlimaan, ajelin itsekin omiin juhliini taimipöytiä koluamaan. Ihanaa, kun kerrankin piti kuluttaa kunnolla aikaa taimistolla. Hankintalistalla oli uusia kokeiluja mökille: jotain hyvämultaiseen perennapenkkiin, jotain paahteiseen ja kuivaan penkkiin ja jotain puolivarjon istutukseen.
Saareen kaivataan lisää punaista väriä. Ilokseni törmäsin punavirmaan, joka on kasvutavaltaan havittelemaani niittytyyliin sopiva. Tämän pitäisi myös tehdä siementaimia, kukkia pitkään ja tuoksua hyvältä. Oli aivan pakko ottaa punavirma kokeiluun ja se pääsi parhaaseen syvämultaiseen penkkiin.
Samaan penkkiin pääsi etualalla oleva nepalinhanhikki, jonka niin ikään pitäisi kukkia kauan punaisena. Sen takana syyskaunosilmä tuomaan vähän keltaistakin penkkiin. Tästä kulmasta kuoli viime talven aikana maanpeittoruusu, joten koloon tarvittiin paikkausta.
Nurmikkoa rajaavaan superkuivaan ja kuumaan penkkiin istutin tämän hopeapiiskan 'Little Spire'. Se on ilmeisesti aika talvenarka, mutta tässä penkissä on joskus talvehtineet gladioluksetkin, joten toivotaan parasta.
Lisää punaista väriä kuivaan ja kuumaan penkkiin koitan saada myös vasemmalla olevalla tähkätädykkeellä ´Roserot'. Sen vieressä valkoinen noropunatähkä.
 Noropunatähkää ostin myös 'Koboldin', jonka kukinto on purppuran värinen. Taustalla mirrinminttuja, jotka kukoistavat tässä aavikossa. Ne ovat lähes ainoita, jotka oikeasti ilman kastelua menestyvät tässä (päivänkakkaroiden ja myskimalvan lisäksi). Tämä kuivuus on saanut siankärsämötkin katoamaan ja lähes kaikki muutkin ovat minikokoisia.
Ostin myös valkoisen palavanrakkauden. Toivottavasti se kestää tämä penkin karuja olosuhteita.
 Puolivarjon puolelle istutin tarhakellukka ´Fire Stormia` kaksi kappaletta, jotta saisin jotain oranssiakin. Sen takana jalopähkämö.
 Akileijan taakse lehtosinilatvojen eteen istutin jalomesiangervo ´Kahomen`. Se näytti kuvissa herkulliselta. Toivotaan, että kosteus riittäisi sille täällä kuivassa saaristossa.
 Olen joskus tehnyt koivunoksista kehikon kasvihuoneen taakse, johon piti jotain varmasti istuttaa, mutta en nyt yhtään muista, mikä suunnitelmana silloin oli. Nyt ostin teivadelman taimen ja istutin sen tuonne kehikon taakse vasten kasvihuoneen seinää. Teivadelma on karhunvadelman ja vadelman risteymä ja kuulostaa herkulliselta. Se vaatii lämpimän ja suojaisen paikan, mutta tätä suojaisempaa ja lämpimämpää ei minulta nyt löydy.
Täällä on yleensäkin tosi kuivaa, joten osa kasveista ei vain menesty millään. En myöskään halua kastella perennoja, joten hävikkiä aina välillä käy. Toisaalta ne, jotka menestyvät, kestävät lähes mitä vain. Toivotaan, että suurin osa uusista kavereistani olisi niitä kestäviä.
Bongasin kuvatessani tällaisen hassun kaksipäisen päivänkakkaran. Aika hieno.


11 kommenttia:

  1. Luksusta kierrellä taimimyymälässä ihan rauhassa. Kivoja hankintoja olet tehnyt, mutta se, mikä kiinnitti huomioni, on lehtosinilatva. Olen nimittäin ihmetellyt kaksi vuotta, mikä kasvaa kasvimaani reunalla. Tänä vuonna se teki ensimmäistä kertaa kukkia ja mielestäni se on lehtosinilatva. Leviääkö se riesaksi asti vai uskallanko siirtää sen kukkapenkkiin? Olisi aika kivan näköinen. Kaksipäinen päivänkakkara on hauskan näköinen, noihin aina joskus törmää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehtosinilatva tekee kovasti siementaimia. Ne on kyllä helppo nypätä pois tai siirtää muualle. Se tuoksuu hyvältä ja viihtyy vähän missä vaan. Mulla on niitä valkoisena, mutta aina välillä jokin siementaimi onkin sininen. Molemmat kauniita.

      Poista
    2. Siemenillä leviävät eivät haittaa minua niin paljoa kuin juurilla leviävät. Taidanpa siirtää kasvin syksymmällä johonkin kukkapenkkiin talteen, kun nyt se on vähän kulkuväylän tukkeena. Joku vaisto vain käski säilyttämään sen ja seurailemaan eikä kiskaista pois rikkaruohona. Kiva juttu, jos se vielä tuoksuukin hyvältä, väri ainakin näyttäisi olevan kauniin sininen.

      Poista
  2. Kivoja ostoksia, ja tarkkaan olet suunnitellut, mikä missäkin voisi menestyä. Meillä mökkipiha on rapakivialuetta ja puiden juuria täynnään, joten kaikki istutukset kestävät aina hetken, kunnes kuivuus ja juuret vievät elintilaa ja kasvit kuihtuvat. Mutta niinpä vaan tätnäkin kesänä on ollut iloisia yllätyksiä tarjolla. Toivotaan, että ostoksesi menestyvät! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on myös oma viehätyksensä, kun kaikki ei ole niin helppoa. Eikä ole paljon kitkemistäkään, kun ei rikkakasvitkaan menesty 😊 Mukavaa viikonloppua sinullekin!

      Poista
  3. Tiätenki oli pakko, eihän nua hyvää tilaasuutta voinu jättää käyttämättä. Hyviä ostoksiaki teit. Saares onki haastavaa kasvattaa kasvia. Hopiapiiska on ollu ja yhyren talaven jopa talavehtii täälä, siälä varmasti.
    Saman oon huamannu mirrinmintusta, kasvaa ja kukoostaa täyttä häkää, vaikkon kuivaa ja kuumaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mirrinminttu on ihan paras kasvi: kukkii koko kesän ja kestää kuivuutta. Jaoin viime vuonna neljä kasvia kunkin neljään osaan ja nyt mulla on jo kunnon rivistö. Ovat kovasti myös kimalaisten mieleen. Kiva kuulla, että hopeapiiska on sielläkin talvehtinut. Se olisi kiva saada viihtymään.

      Poista
  4. Kivoja hankintoja olet tehnyt! Kasvishoppailu on ihan parasta😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan parasta tosiaan! Ja se uusien taimien tuominen kotiin ja paikkojen etsiminen tulokkaille...kaikki yhtä ihanaa. Turussa on vielä niin mahtavat shoppailupaikat ihan lähellä..

      Poista