Kuistini on viidakkoni

Tervetuloa viidakkoon. Kun marraskuu on maalannut pihan ruskeanharmaaksi, saa kuistilta viherterapiaa. Kuistini on tiiviisti lasitettu, eikä se yleensä mene pakkasen puolelle. Siksi täällä on hyvä harrastaa kasvukauden jatkamista sekä talvettaa viileää ja valoisaa talvea kaipaavia kasveja.

Ensimmäiseksi kun astuu kuistille autotallin ovesta tai ihan tuolta ulkoa törmää (kirjaimellisesti) isohkoon eukalyptykseen. Ostin sen keväällä ja nyt on sen ensimmäinen talvi kuistilla. Eukalyptus sai vähän haasteellisen paikan ulko-oven ja autotallin oven välissä, joten saattaa vähän pakkasta tulla niskaan välillä.

Ulko-ovea vastapäätä on liian isoksi kasvanut parivuotias bambu, joka on varmasti pieneksi käyneestä ruukustaan niin närkästynyt, että näyttää vähän nuupahtaneelta ja kuivalta. Ei hätää bambuseni, jos selviät tästä talvesta, jaan juuripaakkusi ja saat uutta muhevaa multaa ruukkuusi. Jakopalat istutan kukkapenkkiin kokeiluun. Eteläseinustalla voi bambu selvitä suomenkin talvista.

Neljä kärhöruukkua on ahdettu portaiden päätyihin. Niiden juurella vielä viimeiset lumipisarat kukkivat. Näiden ruukkujen kanssa harkitsin pitkään, nähdäkö se vaiva, että talvettaa kärhöt ruukuissaan. Usein olen ruukkukärhöni istuttanut syksyllä maahan. En voinut kuitenkaan vastustaa kiusausta, sillä kuistilla kärhöt saattavat alkaa kukkia jo huhtikuussa. Mikäs sen ihanampaa. Haittapuolena niiden uudet versot ovat kirvojen ykkösherkkua. Eli kestetään vähän kapeampaa portaikkoa ja toivotaan keväistä kukkaloistoa.Toisella puolella portaita on kiivi. Ei tullut viime vuonna hedelmää siitä, mutta ehkä tänä vuonna. Se on hauskan karvainen lehdiltään ja varsiltaa.

Portailla on myös buddleija, joka tänä vuonna kukki vasta lokakuussa. Sen kaverin istutin keväällä ruukusta maahan. Pakko pitää vähän kiertoa, että uusia talvehtijoita mahtuu mukaan. Ensimmäisen hyllyn päällä viihtyy oliivipuu, sitruuna,  maljaköynnös, ihmeköynnös, saniainen.....

Keskihyllyllä on mehikasvikokoelmani. Alahyllyllä on vielä tilaa. Keväällä sinne ilmestyy esikasvatukseen daaliat.

Toisella hyllyllä on silmäteräni kamelia, joka viime vuonna teki kolme kukkaa. Tänä vuonna tulee ehkä neljä :) Hyvää kannattaa odottaa. Ensi vuonna tulee siis ehkä viisi! Lisäksi paikalla ovat vielä kliivia ja plumeria, jotka kyllä pitäisi vähitellen siirtää sisätiloihin.

Keskihyllyllä pelargoneja ja alahyllyllä sipulikukkaisitukseni, jotka ovatkin jo alkaneet kasvaa. Höh. Olisi pitänyt pitää niitä ulkona, täällä on liian lämmin. Saa nähdä, mitä honteloisia sieltä nyt kasvaakaan.
Jättiverenpisara kukkii vieläkin. Se on ihana. Keväällä otan siitä pistokkaita leikkauksen yhteydessä, niin saan lisää näitä ihanuuksia.

Nurkkaan ahdettuna ovat banaani, aprikoosi, aitoviikuna ja sinisade, jonka leikkasin rajusti syksyllä, että sain sen mahtumaan tänne. Viime keväänä sain kaksi kukkaterttua sinisateeseen. Ehkä tänä keväänä tulee kolme. Viime vuonna minulla oli vielä iso ihana persikkapuu kuistilla, mutta se kasvoi liian suureksi ja vinoksi. Istutin sen ulos maahan ja sain muutamia hedelmiäkin palkinnoksi. Toivotaan, että tämä uusi aprikoosipuu pysyisi pienenä, mutta tuottaisi joskus vielä maistiaisia sekin. Keskellä kasvaa ruukussa magnolia Pink Beauty. Ihme heräteostos viime kevään hurmoksesta.

Tällainen on minun viidakkoni tällä hetkellä. Seuraavaksi tänne pitäisi mahtua joulukukat: hyasintit ja jouluruusut. Keväällä viidakko venyy äärimmillleen kun soppaan lisätään siemenkylvöt ja esikasvatukset. Kesällä tämä porukka lähtee ulkoilemaan ja hyllyt valtaavat huonekasvit, jotka pääsevät nauttimaan kostean lämpöisestä kesästä kuistille. Sellainen on viidakkoni vuodenkierto - kasvit vaihtuu ja lisääntyy. Pääasia, että aina on viidakko, johon palata.