Kevään sipulikukka-ahneutta

Olen puutarhaani täällä kaupungissa upottanut tuhansia kukkasipuleita vuosien saatossa.

Tarkoituksena on ollut, että ne saisivat vapaasti levitä ja peittää pikkuhiljaa koko pihan keväisin alleen. Vuosi vuodelta ne ovatkin lisääntyneet, mutta lopputulos ei vieläkään ole sellainen, joka mielessäni on ollut.

Ongelmana on se, että olen pikkusipulikukkia levittänyt liian sekaisin joka paikkaan ja muutaman ryppäänä ne eivät oikein näytä miltään isossa pihassa. Eli pitäisi vähän suunnitella alueita myös kevätsipulikukkien näkökulmasta. Mihin tulevat liilat krookukset? Minne kevättähdet? Missä on lumikellojen alue? Yritänkin ottaa nyt ahkerasti kuvia, että muistaisin syksyllä, missä mitäkin jo on.

Yksi ehdottomasti eniten levinnyt sipulikukka ovat nämä tulppaanit. Olisivatkohan nimeltään metsätulppaaneja. Niissä on keltaiset kukat ja ne alkavat tässä varmaan nupuista päätellen muutaman viikon sisään kukkiakin. Näitä olen joskus istuttanut kymmenkunta jyrkkään rinteeseen, jossa kasvaa ruusupensaita. Nyt niitä on siellä joka puolella. Näiden seuraan kyllä sopisivat valkoiset kevättähdet.

Toinen alue, johon olen pikkusipulien suhteen tyytyväinen on yksi kulmaus metsäpuutarhasta, jossa kasvaa isokevättähtiä. Ne ovat myös levinneet todella hyvin ja sopivat alppiruusujen ympärille. Metsäpuutarhaan olen lisäksi istuttanut varmaan 1000 sipulia sellaista seosta, jossa on pientä narsissia ja helmililjaa. Sopii näin Suomi 100 -juhlavuoden teemaankin.

Lumikellojen kanssa minulla ei ole ollut vielä onnea. Samat kolme kappaletta, jotka ovat jo ennen minua kasvaneet tiukassa savirinteessä, jököttävät siellä edelleen. Olen niitä yrittänyt ostaa lisää, mutta eivätpä ole pihaan asettautuneet. Myöskin talventähti, jota vielä viime keväänä löysin pihasta, on kadonnut. Samoin kevätkurjenmiekat.

Ensi syksyllä tilaan taas ison kasan uusia sipuleita, mutta tällä kertaa koitan tehdä hommat taas hitusen järjestelmällisemmin.
1. Kirjaan nyt keväällä jo ylös, mihin kohtaan ja mitä sipuleita haluan istuttaa. Otan myös paikoista kuvia.
2. Varaan tarpeeksi aikaa istuttamiselle, en yritä istuttaa tuhatta sipulia illassa, jolloin viimeisille jaksaa kaivaa vain parin sentin kuopat.
3. Istutan riittävän paljon samaa lajia yhteen paikkaan.
4. Kirjoitan ylös, mitä olen mihinkin istuttanut, jotta voin ne jälkeenpäinkin tunnistaa.
Tokihan kevät on vasta aluillaan ja nyt on kukassa vasta ensimmäiset kevätkukkijat. Ehkäpä kukkaloisto tästä vielä kehittyy ja saa kriittisen mieleni sulamaan.

Puutarhurin kevättä saaristossa

Sain viettää koko pääsiäisen mökillä saaristossa. Täällä minulla on kakkoskodin lisäksi tietenkin kakkospuutarha. Tai ehkä tämä on jopa ykköspuutarha. Ainakin kesäisin tämä on ensisijainen kotini ja puutarhani, kaupungissa käymme vain kun on pakko ja silloin kaupunkipuutarhani saapi kitkutella ihan yksikseen läpi helteiden. Nurmikonleikkaaja toki käy kerran viikossa.

Talven jälkeen aina vähän jännittävää nähdä, mitä täällä on melkein puolen vuoden tauon aikana tapahtunut. Kirkkaan keltaiset krookukset kukkivat sitkeästi heinikossa ja kivien koloissa. Nämä ovat vanhaa kestävää lajia, jonka ehkä mieheni isoäiti on tänne aikoinaan istuttanut. Näitä eivät jostain syystä syö jäniksetkään.

 Myöskään vanhat narsissit eivtä ole turhan kranttuja. Tässä kasvaa useita ihan täydessä metsämaassa puolukanvarpujen seassa.

Kasvihuone oli onnekseni pystyssä. Yrtit kasvihuoneen vierellä olivat jo kovassa kasvussa. Timjamia ja mäkimeiramia on levinnyt vähän joka puolelle. Salvia oli taas talvehtinut. Sen lehdet muuttuvat valkoiseksi talvisin.

Vanhassa köynnöshortensiassa on jo isoja silmuja. Köynnöshortensian varsi on paksu kuin miehen käsivarsi ja kiemurtelee hauskasti säleikössä.

Jalokärhöt olivat niinikään talvehtineet hienosti. Silmuja löytyi ihan parin metrin korkeudelta. Ei siis ole pakkanen hirveästi puraissut tänä talvena. Alppikärhöt olivat jo vauhdikkaassa kasvussa.

Täällä kyllä DIY-ihminen hukkuisi runsaudenpulaan. Mitä upeita kukka-asetelmia saisikaan aikaiseksi kaksista ruostuneista kottikärryistä ja potkukelkoista :D

 Tälläkään potkukelkalla ei enää paljoa jäällä potkutella.

Pientä puuhaa pitää aina olla. Kasvihuoneen siivoamisen lisäksi perustin uuden vadelmamaan. Olin ostanut kaupungista viisi Maurin makeaa.

Muokkasin niille maan kasvimaaltani ja lisäsin kompostia ja pussimultaa. Sitten kanaverkkoa päälle, jos vaikka sattuisivat maistumaan peuroille. Maa oli jo niin kuivaa, että jouduin kastelupuuhiin. Ei ole taitanut paljon lunta olla täällä saaressa tänä talvena.

Saimme siikaverkoilla 50 silakkaa, jotka jalostuivat silakkapihveiksi ja tomaattisilakoiksi. Nyt meillä on vihdoin kunnon lämpokompostorikin, jonne kalanperkeet sujahtivat. Lokit jäivät nyt aivan ilman helppoa illallista. Paluu arkeen on nyt koittanut. Onneksi pian pääsen taas näihin maisemiin.

Hyvää pääsiäistä! Arvonta on suoritettu!

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Kävimme vanhemman tytön kanssa erään kukkakaupan illassa, jossa sai lapsen kanssa istuttaa sinkkivatiin pääsiäismaiseman. Tyttäreni ei kauaa aikaillut, saati suunnitellut vaan vikkelästi istutti kaikkea sekaisin, toi koristeita, tipuja, munia, höyheniä, pajunoksia, kunnesa vati pullisteli pääsiäisiloa. Kyllä on tainnut tyyli- ja värisilmä periytyä. Minusta tästä tuli aivan upea. Kuisti ei muuta pääsiäiskoristelua kaipaa.

Terassin nurkkaan kokosin Ikeasta ostamani kukkahyllyn. Olen tänne haaveillut viherseinästä ja tämä on nyt tällainen karvalakkiversio siitä. Yritin tähänkin tuoda vähän pääsiäistunnelmaa, mutta narsissit eivät näin koleassa kevätilmassa avautuneet. Onneksi orvokit eivät säikähtäneet edes raekuuroja.

Nyt on laukut pakattu ja lähdemme mökille koko pääsiäiseksi. Ohjelmassa mm. vadelmamaan perustamiseta ja peura-aidan suunnittelua. Mutta ennen lähtöä vielä se tärkein... ARVONNAN VOITTAJA ON......Leena Kastelli! Paljon onnea ja laitatko postitusosoitteesi kasvinpaikka@gmail.com niin postitan pyhien jälkeen voittosi.

Lopuksi vielä pieni tunnistusapupyyntö. Olen viime kesänä perustamassani kukkapenkissä käynyt ihmettelemässä tätä allaolevaa kasvia. En keksi mikä se voisi olla. Onkohan jokin luonnon kasvi, sipulikasvi vai joku istuttamani kasvi? Lehdet näyttävät siltä, kun niissä olisi jäähileitä ja keskellä on sinertävä nuppu. Jos joku tunnistaa, niin olisin hyvin iloinen.

Hauskoja vapaapäiviä kaikille! Toivotaan, että puutarhakelit suosisivat.

Hedelmäsalaattia omalta kuistilta

Viikuna teki taas paljon raakileita. Se on kyllä jännä kasvi. Kukintaa ei koskaan näy, vaan pienet hedelmänalut ilmaantuvat kuin tyhjästä. Nyt pitäisi muistaa kastella tasaisesti, ettei se suutu ja pudota niitä kesken kaiken. Olen viikunasta hedelmiä aiemminkin saanut, mutta ei ne kyllä kovin hyvältä maistuneet. Ehkeivät olleet täysin kypsiä.

Persikan kukinta kuistilla alkaa valitettavasti olla ohi. Vielä viimeisiä vaaleanpunaisia terälehtiä putoilee kuistin lattiakiville. Voih, tätä ihanuutta täytyy taas odottaa vuosi. Ilokseni pieniä hedelmänalkuja näkyy puussa runsaasti.

Näin tosin oli viimekin vuonna, mutta puu varisti yksi toisensa jälkeen kaikki raakileet, kunnes jäljellä oli vain yksi. Sen puu kasvatti kypsäksi, mutta kuten aiemmin kerroinkin, en ehtinyt persikkaa maistaa, kun se yht´äkkiä katosi.  

Tänä vuonna siirrän persikkapuuni ruukusta pergolan eteen kasvamaan. Toivottavasti puu ei ota tästä nokkiinsa, vaan kasvattaisi minulle muutaman hedelmän maistettavaksi.

Odotan kovasti postilähetystä, jossa hedelmäsalaattini muut ainekset saapuvat. Saapuvaksi odotan banaania, kiiviköynnöstä, sitruunaa sekä aprikoosia.  Ehdotin eilen miehelleni koko ison alaterassin lasittamista pakkasettomaksi tilaksi, jotta sinne mahtuisi vielä lisää hedelmäpuita. Vastaus oli Ei. Toistaiseksi. Kaikkihan me tiedämme, että "ei" on "ei" vain niin kauan kun se "ehkä":n kautta jonain päivänä onkin "no ok sitten, jos se on niin tärkeää". :D

Muistakaahan käydä osallistumassa blogini 1-vuotisarvontaan!

 

1-vuotissyntymäpäivä ja ARVONTA

Paljon onnea vaan.. paljon onnea vaan... paljon onnea kasvin paikka -blogi... paljon onneaaaa vaaaaan!!! Tässä lahjaksi iso kimppu... tai pannan samantien penkki tulppaaneja syntymäpäiväsi kunniaksi!

Tänään tulee kuluneeksi tasan yksi vuosi siitä, kun postasin ensimmäisen blogikirjoitukseni ikinä! Kirjoitin silloin kevätsipuleista. En ollut koskaan pahemmin edes lukenut blogeja, mutta intoni puutarhanhoitoon oli niin suurta, että oli pakko päästä kertomaan innostukseni kohteesta muillekin.

Alkuun kirjoittelin kyllä lähinnä itselleni, sillä en tajunnut, että blogistaan voisi kertoa muillekin ja käydä kommentoimassa muiden juttuja ja löytää sitä kautta lukijoita. Esimerkiksi tekstilläni Saaripuutarhassa on ollut yksi lukija. :D

Vähitellen aloin päästä kärryille koko blogimaailmasta ja sain lukijoitakin. Lisäksi löysin ihania blogeja, joita seurata. Toisten blogeista olen saanut lukemattomia vinkkejä ja ideoita ja jaettua innostusta harrastukseeni. Ensimmäisen vuoteni suosituin blogiteksti käsitteli taimenkasvatus mokia. Uskon, että se oli jotain, mikä yhdistää useimpia meistä puutarhaharrastajista.

Vuoteen on mahtunut lukuisia puutarhan huippuhetkiä. Yksi parhaista oli kukkaniityn vastustamaton kukinta. Kukkaniitty on jo viisivuotias ja alkaa ojanpientareen sijaan näyttää kukkaniityltä.

Myös metsäpuutarhan valmistuminen lämmitti sydäntä. On hienoa saada jotain valmiiksikin. Tai no valmiiksi ja valmiiksi... eiköhän tänne metsäpuutarhaankin vielä löydy vaikka mitä uutta puuhasteltavaa ja istutettavaa...

Syksyn tultua sain vielä annoksen puutarhaenergiaa ja laitoin pystyyn perhospreeriaistutuksen sekä mökille kallion muuttamisen kukkivaksi. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisena uudet istutukset nousevat tänä kesänä.

Talvella sain lohtua puutarhakaipaukseeni kuistiltani, jossa persikka aloitti kukintansa jo helmikuussa.

Uuden kasvukauden ja blogivuoden kynnyksellä haluaisin kiittää kaikkia vakituisia ja satunnaisia lukijoita ja pistää pystyyn ensimmäisen arvonnan tässä blogissa. Täytyyhän synttäreiden kunniaksi järjestää jotain erityistä. Palkintona postiluukusta tupsahtaa onnekkaalle voittajalle vihreänsävyinen puutarhapaketti, josta löytyy pari puutarhahanskoja, pussillinen japaninkaaliseoksen siemeniä sekä suloiset minityökalut kylvöpuuhiin.

Osallistua arvontaan voit yhdellä tai kahdella arvalla. Arvan saat:

1) Olemalla blogini lukija tai liittymällä oikeasta palkista lukijakseni ja kommentoimalla osalllistuvasi arvontaan kommenttisosioon.

2) Kertomalla kommenttiosiossa, mikä on suurin unelmasi puutarhaan liittyen tänä kesänä.

Arvonnan toteutan viikon päästä torstaina 13.4., joten muistahan osallistua sitä ennen.

Minun yksi unelmani saattaa toteutua. Olen unelmoinut sinisateen kukinnasta pihallani, mutta valmistautunut pitkään odotukseen. Nyt silmiini sattui jotain, jotka näyttävät nupuilta... Voikohan se olla...

Nähtäväksi jää, alkaako sinisade kukkimaan, mutta varmaa on se, että blogini jatkuu ja että tällä toisella kierroksellakin riittää kerrottavaa ja kuvattavaa. Aurinkoista kevättä kaikille!

 

Terveisiä Ahvenanmaalta

Olimme viikonlopun minilomalla Ahvenanmalla. Kevät oli siellä selvästi pidemmällä kuin meillä mantereella. Kurjenmiekat värittivät upean sinisenä pensaiden alustoja. Minullakin oli joku vuosi näitä ihanuuksia pihassani, mutta ne hävisivät kahden vuoden jälkeen kokonaan. Täytyy muistaa laittaa lisää ensi syksynä, vaikka saattavat vähän lyhytikäisiä ollakin.

Menimme Turusta lautalla yli auton kanssa ja olimme vuokranneet mökin kahdeksi yöksi noin kymmenen kilometrin päästä Maarianhaminasta. Mökistä aukesivat rentouttavat maisemat merelle.

Onkin ollut tosi ikävä omaan saareen ja meren äärelle. Onneksi saatamme sinne jo ensi viikonloppuna päästä. Vene pitäisi saada vesille tällä viikolla. Mahtavaa päästä tutkailemaan, miten puutarhani on siellä kestänyt talvikuukaudet. Siellä on myös kevät aina pidemmällä kuin kaupungissa, joten innolla odotan, mitä siellä onkaan jo kukassa.

Matkaseurani oli enemmänkin innostunut Mariebad-kylpylästä ja kivien heittelemisestä veteen, kuin matkalla näkemästäni taimistosta, josta olisin halunnut käydä ostamassa vähän matkamuistoja. Suurta lohtua toi paikallisen ruokakaupan lehtihylly...täynnä ruotsalaisia puutarhalehtiä! Kolme sellaista kauppakassiin ja testaamaan lasikuistin teemaan sopivaa keinustuolia.

Viikonloppulomat tekevät niin hyvää! Ei tule tehtyä niitä rästissä olevia kotitöitä tai mietittyä työjuttuja. Huomasi, miten puutarhalehtien ja lekottelun yhteisvaikutuksesta pää oikein pursusi ideoita, kun pääsimme kotiin. Eilinen sujuikin niitä toteutellessa. Viidakkoterassini alkaa muodostua... mutta siitä myöhemmin lisää.
Kahden päivän päästä on blogini YKSIVUOTISSYNTTÄRIT!!! Tervetuloa silloin jakamaan juhlamieleni ja osallistumaan ARVONTAAN.