Ruukkuja, ruukkuja, ruukkuja

Kohta saa taas aloittaa ruukkujen raahaamisen kuistille talvehtimaan. Tai ensin täytyy raahata kuistilla kesää viettäneet huonekasvit sisälle. Huonekasveja ja ulkoruukkukasveja onkin kertynyt aika suuri määrä. Kävin vielä ottamassa osasta vähän kuvia.

Kesällä pyysin vanhinta poikaa ruukkujen hoitajaksi, kun me olimme saaressa monta viikkoa. Täytyy myöntää, että vähän jännitti tulla kotiin kolmen viikon helleputken jälkeen, mutta huoleni oli turha. Ruukut oli kasteltu päivittäin, eikä yhtään menetyksiä ollut tullut. Päin vastoin. Paremmilta kasvit näyttivät kuin koskaan minun hoidossani.

Omassa hoidossani viikuna pudotti hedelmänsä jo alkukesällä. Nyt se teki yllättäen taas uudet. Jos joku tuntee aitoviikunan sielunelämää, voisi avata vähän minullekin. Se tekee näitä hedelmiä ihan miten sattuu ja sitten se pudottelee niitä. Emme ole vieläkään monen yhteisen vuoden jälkeen samalla aaltopituudella.

 Banaani kasvaa hyvin voimakkaasti. Viime vuonna tämä oli ihan pikkuruinen kaveri ja nyt tarvittaisiin taas uusi ruukku. Nyt saa kyllä talven yli mennä tässä vanhassa. Banaani viihtyi hyvin kuistilla yllättävän kylmässäkin. Kirvat olivat vaan liian mieltyneet siihen ja sen suuret lehdet olivat ihan tahmeat koko talven.

 Ruusut kukkivat vielä kauniisti ruukuissa. Yritän talvettaa nämä ruukkuruusut pimeässä puutarhavarastossa. Olen runkoruusuja talvettanut kuistilla, mutta ne eivät vaivu levolle siellä lainkaan ja sitten keväällä ne tulevat niin täyteen kirvoja, että koitan nyt talvilepoa pimeässä. Taustalla töröttävä buddleijan kukinto haisee ihan hirveälle. Sen pitäisi houkuttaa perhosia tuoksullaan, mutta omaan nenääni tuoksu on kuin pöydälle jääneet pilaantuneet luumut. (nekin varmaan houkuttaisivat perhosia). Minulla on buddleija myös ruukussa, mutta tämän kuvassa olevan yksilön istutin syksyllä maahan ja se talvehti hyvin. Ehkä teen saman tuolle ruukussa vielä kasvavalle.

 Nyt tuli oikosulku, en muista mikä tämän nimi on. No, samapa tuo. Tämä on jo monta vuotta vanha ja on hyvin viihtynyt talvet kuistilla Nyt sen vieruskaverina oli alkukesästä itulehti ja pikkuitulehtiä kasvaakin nyt soma joukko sen juurella. Jos joku tarvitsee itulehtiä, niin täältä saa! Keräsin kesäksi pienemmät ruukut pöydälle ryhmäksi, jotta ne olisi helpompi muistaa kaikki kastella ja itulehti levittäytyi lähes kaikkiin ruukkuihin. :D

 Luulin talvella menettäneeni maljaköynnöksen, mutta se onneksi elpyikin talven koitoksista ja kasvoi ja kukki hurjasti. Se on vallannut viereisen sitruunan, joka sekin nautti helteistä ja kasvattelee nyt ihania pikkusitruunoja.

 Jurossa rivissä plumeria, kolibrikukka ja joitain flamingokukkia. Plumeria on toinen liian eksoottinen kasvi minun ymmärtää. Se pudottelee välillä kaikki lehdet ja sitten kasvattaa ne takaisin. En oikein myöskään tiedä, pitäisikö se talvettaa kuistilla vai sisällä. Viime talven se vietti sisällä. Sen haluaisin todella joku päivä saada kukkimaan.

 Tämä istutus meni aivan mönkään. Villiviinin piti lähteä kauniisti kiipeilemään valkoista seinää pitkin ja etualalla olevien ruusujen ja heliotrooppien piti kauniisti kukkia etualalla. Nyt villiviini peittää kaiken alleen ja rötköttää tuollaisena kasana kaikkien päällä. HÖH!

 Pikkuhiljaa alan vaihtaa portaiden ruukkuihin syyskukkia. Varsinkin nuo härmääntyneet äitienpäiväruusut saavat siirtyä penkkiin ja niiden tilalle olen ostanut syysastereita sekä tulilatvoja.

 Sisääntulossa keisarinelämänlangat eivät enää kuki. Ne kasvoivat kivaksi portiksi vasten lumikärhöä. Kukinta vain loppui turhan aikaisin. Lieko lannoitusta ollut liian vähän.

Pieni pelargonikokoelmani matkusti kanssani banaanilaatikossa saareen kesän alussa ja nyt sieltä takaisin. Ihana kolantuoksuinen tuoksupelargoni avasi nyt ensimmäiset kukkansa. Voi, kun saisin nämä kaikki hyvin talvehtimaan. Mukavaa elokuun viimeistä viikkoa. Pian alkaa syyskuu ja syksyn tohinat.