Onneksi on jaloangervot! Ne tuovat väriä myös syksyyn. Valkoiset jaloangervot kukkivat jo kuukausi sitten ja tummanpunaisetkin ovat jo lopettelemassa. Kääpiöjaloangervot ovat sen sijaan aloittaneet juuri kukinnan.
Hortensioiden kukinta on tänä syksynä aika onnetonta. Johtuneeko kovasta talvesta vai kuivasta kesästä. Joka tapauksessa kaikissa pensaissani on korkeintaan muutamia kukintoja. Ainoastaan köynnöshortensia kukki kesällä hyvin.
Tässä syyshortensia Wim´s red.
Ja tässä pallohortensia Annabelle.
Haluaisin saada metsäistutuksen tänä syksynä valmiiksi. Kuvassa oleva toinen pääty onkin jo valmis, mutta toisesta päädystä puuttuu vielä istutukset. Sitten voisi keskittyä täysillä uusiin projekteihin ensi keväällä.
Taimialet ovat onneksi alkaneet ja kävin viime viikolla ostamassa auton täyteen rodoja (-30%). Multasäkit veivät suurimman osan auton perätilasta, joten asettelin loput rodot lasten turvaistuimiin. Onneksi ei poliisi pysäyttänyt. Olisi varmaan puhalluttanut rodoja ajeluttavan kylähullun :D
Teen keskeneräiseen päätyyn tammen alle rodoistutusta, johon siirrän myös muutaman liian aurinkoisessa paikassa kituvan mahonian. Vielä tänne pitäisi keksi jotain hauskoja kumppanikasveja. Jaloangervot eivät ehkä näin varjossa tykkää olla. Mitä happamaan maaahan sopivaa, syksyllä kukkivaa, varjossa viihtyvää on olemassa?
Nyt rodoista on maassa Hellikki ja Unelma. Pohjolan tytär, Lumina ja pari atsaleaa odottavat vielä vuoroaan. Sade on kyllä hyvä istutuspäivänä, mutta mielellään vasta istutuksen jälkeen...Nyt tätyyy kuivatella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti