maanantai 30. lokakuuta 2017

Merkityksellinen puu -haaste


Sain Tiiulta Puutarhahetki -blogista haasteen, joka on Parasta aikaa -blogin Tarjan alulle laittama. Puun päivän (27.9.) kunniaksi aloitetun haasteen tarkoitus on kertoa itselle merkityksellisestä tai kauniista puusta. Mikäs sen ihanampaa kun räntää ja lunta vihmoo taivaalta, kuin selailla läpi puutarhakuvia ja etsiä sieltä kuvia kauniista puista. Kuvia selaillessa tuli vastaan niin monta merkityksellistä puuta, että kirjoitankin yleisesti puista. Niillä on suuren suuri merkitys puutarhoissani.
Molemmat puutarhani sekä kaupungissa että saaressa ovat täynnä puita, vaikka en ole itse yhtään puuta vielä istuttanut. Tai olen minä kaupunkiin yhden japaninmagnolian istuttnut, mutta se ei ole vielä läheskään puun mitoissa.  
Kaupungissa kasvaa suuria suorarunkoisia mäntyjä, jotka elävät ihan eri maailmassa muun puutarhan kanssa. Siellä ne korkealla tuhahtelevat juurellaan tapahtuvalle kitkemiselle ja muulle piiperrykselle. Ne ovat olleet paikallaan jo ennen kuin talo on viisikymmentäluvulla rakennettu ja ovat nähneet puutarhakasvien tulevan ja menevän.
Mökillä männyt kasvavat madellen kallioita pitkin, kiemurrellen hitaasti ja monet muodot ottaen. Ne kasvavat ilman näkyvää maata mistä tahansa kallionkolosta kuin tyhjästä.
Vastakohtana kippuraisille kallioiden männyille mökkirakennusten suojaan puutarhaan on vuosikymmeniä sitten istutettu hevoskastanja, joka ihastuttaa rehevyydellään ja upealle kukinnallaan.
Voi mikä surina onkaan käynnissä keväällä, kun hevoskastanja kukkii. Koko piha pörisee kumeasti, kun kimalaiset juhlivat.
Hevoskastanjassa on näyttävän kukinnan lisäksi hienot lehdet sekä mahtavat piikikkään hedelmät sykysyisin, joita lapset rakastavat keräillä ja kuoria. Hevoskastanjan lehvästön alla on satumainen tunnelma ja se on loistava kiipeilypuu, sillä sen vaakasuoraan kasvavat oksat alkavat hyvin alhaalta rungosta.
Saareen en ole koskaan istuttanut yhtään puuta. Ei ole tarvinnut. Entuudestaan siellä kasvaa istutettuna mainittu hevoskastanja sekä kaksi isoa omenapuuta. Luonto on täällä muuten hoitanut istutuspuolen ja hyödyntänyt joka ikisen neliösentin maata. Eipä tähänkään kallion koloon olisi tullut mieleen istuttaa pihlajaa.
Puut tekevät minun puutarhani. Vaikka neulasia, lehtiä ja oksanpätkiä kertyy valtavasti ja puutarhakalusteet on harjattava aina puhtaaksi milloin mistäkin siitepölysateesta, en luopuisi puista. Puut tuovat sitä paitsi lintuja ja oravia ilahduttamaan minua talvella, kun muu puutarha on unessa.
Ensi vuonna istutan puun.
Päärynäpuun.  

14 kommenttia:

  1. Ihana postaus kivasta aiheesta. Minäkin sain Tiiulta tämän kivan haasteen, mutta vielä on ajattelu asteella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä heti innostuin selailemaan kuvia lounastauolla ja tuli siinä samassa postattuakin.

      Poista
  2. Puita ei voi olla tarpeeksi ylistämättä! Kunpa tuo hevoskastanja viihtyisi näinkin pohjoisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä! Kaupungissa meidän koko asuinalueella on kiellettyä kaataa mäntyjä edes omasta pihasta, sillä alue halutaan pitää metsäisenä. Hyvä niin!

      Poista
  3. Puut on ihan parhaita sisustamaan ja kehystämään puutarhaa. Ja Leilalle tiedoksi, että hevoskastanja menestyy täällä meillä. Vaatii kyllä suojaisen paikan.

    VastaaPoista
  4. Kiva, että otit haasteen vastaan! Se olikin nopeaa toimintaa.:) Upea tuo hevoskastanja!

    VastaaPoista
  5. Mukava postaus! Minäpä taas olen istuttanut monta, monta puuta ja monta on kuollutkin, kun eivät tästä ilmattomasta savesta tykkää, jota tuolla syvemmällä maassa väistämättä on vaikka kuinka yrittäisi pinnasta maata parantaa. Unelmissani puutarha on nimenomaa PUUtarha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on taas tontti niin täynnä isoja puita, ettei oikein ole paikkoja uusia istuttaa. Joitain pieniä kukkivia puita ja hedelmäpuita olisi tarkoitus jossain vaiheessa istuttaa.

      Poista
  6. Kävin lukemassa blogiasi taas kerralla vähän enemmän eli tuolta 12.9. tänne asti. Muutaman kommentin kirjoitin matkanvarrelle. Mainitsin, jos et niitä vanhoja enää käy kurkkimassa. Niin se alkaa olla kohta paketissa taas tämäkin puutarhavuosi. Vielä vähän kyllä siistin ja leikkelen. Ja sitten on vielä edessä siivous: koko kesän tuoma sotku varastoissa ja kellarin pesuhuoneessa. Mutta siinä siivotessaan voi olla tyytyväinen siitä, että mitä enemmän on sotkua, sitä enemmän on puutarhassa tapahtunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun olet käynyt lukemassa. Täytyykin käydä katsomassa kommentit. Minullakin alkaa olemaan hommat aika hyvin tehtynä. Tosiaan tuo samainen puutarhavaraston siivous vielä odottaa... Ehkä nyt viikonloppuna tartun siihen.

      Poista
  7. Puut ovat tärkeitä tunnelmanluojia. Hevoskastanjan kukinta on niin kaunis <3 Odotan milloin oma pikkuisemme kukkii ekan kerran. Mukavaa marraskuuta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hevoskastanja on kyllä komea kukkiessaan. Toivotaan pikaista varttumista ja kukintaa sinunkin pikkuiselle!

      Poista