keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Kärsimyskukka nimeltä Tommi

Kaverillani on pieni tytär, joka pyysi kaksi vuotta sitten itselleen lemmikkiä. Kaveri ei lemmikin hankintaan halunnut ryhtyä, mutta sen sijaan he valitsivat tyttärelle oman kasvin. Kasvissa oli nimilappu Kärsimyskukka ja tytär nimesi sen Tommiksi.

Tommi the Kärsimyskukka
Tommia hoidettiin kovasti parvekkeella ja sen hurjaa pituuskasvua ihmeteltiin. Syksyn tultua kaverini kysyi, miten tärkeä perheenjäsen Tommi voisi selvitä talven yli. Ajattelin kuivan sisäilman olevan vähän liikaa nuorelle Tommille, joten ehdotin, että Tommi viettäisi talvensa meillä. Minulla on viileä lasitettu kuisti, jossa Tommikin voisi rauhassa levätä talven yli. Niinpä eräänä syksyisenä päivänä Tommi ajettiinkin Naantalista tänne Turkuun. Tommi oli kolme metriä pitkä piiska, joka melko heti saapumisensa jälkeen pudotti kaikki lehtensä. Hän oli ehkä ainoana lemmikkikasvina tottunut jakamattomaan huomioon ja kiukustui, kun päätyikin kymmenien muiden joukkoon hyllylle.
"Hei Tommi. Me oltiin täällä ekaks!"
Tommi oli kohtelias ja vaatimaton vieras, silloin tällöin pikku tilkan vettä lorautin sen juurelle. Lopputalvesta alkoi epäilys hiipiä mieleeni - onkohan Tommi vielä elossa? Pitäisikö minun hankkia toinen kärsimyskukka  ja valehdella kaverini lapselle sen olevan Tommi? Mikä hirveä eettinen ongelma! Ilo ja helpotus valtasivatkin mieleni, kun kevätauringon myötä huomasin Tommin hoikassa varressa liikettä: KIRVOJA! Yleensä ne eivät minua ilahduta, mutta tässä tapauksessa kylläkin, sillä kirvat eivät kuolleeseen kasviin keräänny. Vaihdoin Tommille uuden isomman ruukun ja vähän leikkasinkin Tommia. Kiedoin hänet varovasti kuolleesta muratista vapautuneeseen rautalankatukeen. Kevään lämmettyä tarpeeksi ystäväni ja hänen tyttärensä tulivat hakemaan taas Tommin kotiin.
"Moi Tommi. Kiva nähdä taas. Mites kesä meni?"
Eilen Tommi saapui jälleen talvilepokotiinsa. Se on kasvanut komeaksi kesän aikana, vaikka ilmeisesti onkin kärsinyt vihannespunkeista. Tommi ei hellästä hoidosta huolimatta ole koskaan kukkinut. Jos jollain on vinkkiä, miten Tommi saataisiin kukkimaan, niin otan kiitollisena vastaan.
Make Tommi great again!
Tervetuloa Tommi!

16 kommenttia:

  1. Ihana tarina Tommista. <3 Kärsimyskukat ovat kauniita, sellainen olisi kiva hankkia joskus. Täytyypä seurailla, millaisia vinkkejä saat kukintaa varten. Mukavaa loppuviikkoa ja Tommille hyvää talvea! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä juuri suunnittelin, että voisin Tommista ottaa pistokkaan ja kasvattaa Tommin identtisen kaksoisveljen Tommyn. 😀Hyvää viikonloppua sinullekin!

      Poista
  2. Miten liikuttavaa! Täytyy sanoa, että itsekin kyllä suhtaudun joihinkin kasveihin ikään kuin ne olisivat lemmikkejä... <3

    En ole koskaan omistanut kärsimyskukkaa, joten en tiedä mitään niiden hoidosta saati kukittamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on joitain kasveja sekä puutarhassa että ruukuissa, jotka ovat erityisen tärkeitä. Nimiä en tosin ole ainakaan vielä yhdellekään antanut.

      Poista
  3. Minulla ei kärsimyskukat menesty ja siskoilla ne kasvaa ihan pensasaitana, Israelissa. Luulen että Suomessa ne tarvii lannoitusta ja reilua kastelua kesän aikana. Talvella ne tarvii kaiken mahdollisen valon ja keväällä niitä bvoi leikkoa reilulla kädellä. Onnea kasvatukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi mikä näky pensasaitana kasvava kärsimyskukka varmasti on. Kiitos vinkeistä. Ensi keväänä varustankin Tommin kotiin lähtiessä pienellä purkilla kastelulannoitetta. Kärsimyskukassa on niin jännän näköiset kukat, että olisi kiva joskus ne nähdäkin.

      Poista
  4. Onpa kiva tarina. Sinulla on paljon huonekasveja. Minulla ei niitä ole juuri ollenkaan, eivät vain menesty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle on kertynyt aika paljon viherkasveja. Osa on sisällä ja osa tuossa kuistilla. On kiva, että voi talvellakin puuhata kasvien kanssa.

      Poista
  5. Kärsimyskukka on todella upea kasvi ja sen symboliikka mielenkiintoinen.
    Kärsimyskukka vaatii keväällä ja kesällä runsaasti valoa. Tuuhean lehdistönsä vuoksi se vaatii myös kesällä paljon vettä. Kukkiakseen sen on kuitenkin oltava viileässä, jopa alle viidentoista asteen lämpötilassa parvekkeella tai terassilla. Kasvuaikana huhti-elokuussa se vaatii viikoittaista lannoitusta. Maalis-huhtikuisen leikkauksen jälkeen kasvia voi pitää lämpimämmässä 20-23 asteisessa huoneessa siihen saakka, kunnes versot ovat kasvaneet noin 40 senttisiksi. Talvella se taas vaatii viileän huoneen noin (+12-14 astetta)ja niukan kastelun. Viihtyy hyvin ihan tavallisessa kukkamullassa ja uudelleen istutus tehdään maalis- huhtikuussa. Versojen lyhennys pari viikkoa ennen tätä.
    Toivottavasti tästä oli apua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Luulen, että nyt on voinut olla lannoitusta liian vähän. Nuo lämpötilatkin täällä kuistilla suurin piirtein täyttyvät. Täytyykin keväällä aloittaa säännöllinen lannoitus ja toivoa, että se auttaisi.

      Poista
  6. Olipas nerokas idea ostaa kasvi lemmikin tilalle :)
    Toivottavasti onnistut sen talvetuksessa tänäkin vuonna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin. Omat lapset ovat vauvasta asti kasvaneet niin kasvien ympäröimänä, että heitä tällainen kasvi lemmikkinä ei ole kiinnostanut. Lähinnä valittavat, kun äiti taaaas osti uuden kasvin 😉Toivotaan, että Tommi talvehtii hyvin tänäkin vuonna.

      Poista
  7. Olipa ihana tarina <3 Mukava, että kasvista on tullut tärkeä lemmikki lapselle. Uskon, että riemulla ei ole rajaa, kun Tommi joskus suvaitsee tehdä ensimmäisen kukkansa. Kaikkea hyvää Tommille ja hänen hovineidoilleen! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hovineito kiittä😉Juuri luin jostain ruotsalaisesya puutarhalehdestä pariskunnasta, joka pyöritti kasvien talvehtimispaikkaa isossa kasvihuoneessa. Ihmiset toivat sinne sitruksiaan, oliiveitaan ym talvihoitoon. Ehkä mäkin tästä laajennan toimintaa. 😀

      Poista
  8. Voi Tommi <3 Minunkaan kärsimyskukkani ei kuki. On varmaan liian lämpimässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitavat nämä kärsimyskukat siis olla vähän haasteellisia kukitettavia. Täytyy vaan jatkaa yrittämistä.

      Poista