Virkattuja amppeleita

Minulla oli viikonloppuna mökillä erikoinen ongelma. Minulla ei ollut mitään, mitä olisi pitänyt tehdä puutarhassa. Tänä kesänä ei ole tarve perustaa uusia istutusalueita, kasvihuone oli pesty, polut ja nurmikko haravoitu, suorakylvöt odottivat vielä maan lämpenemistä. Kitkemistäkään ei juurikaan ollut, sillä jätän kevään ensimmäiset nokkoset ja voikukat yleensä aikaisten perhosten ja pörriäisten iloksi. Kummallista kerrakseen. Aurinko paistoi ja olin saanut tuotua ja koottua uudesta terassisohvasta sopivasti kaksi palasta. Täydellinen paikka virkata amppeleita.

Kaverini lahjoitti minulle kaapistaan pyörimästä pari rullaa kalastajanlankaa ja olen siitä kotona virkkaillut silloin tällöin pieniä amppeleita, joita olisi tarkoitus ripustaa vanhoihin omenapuihin. Nyt päätin vähän tuunata tällaisia varastosta löytyneitä muovisia isompia amppeleita, joita tulee välillä kesäkukkien mukana.

Minulla ei ollut mitään ohjeita, vaan virkkailin ensin pohjaa varten ympyrää pitkillä pylväillä ja sitten tein mitä mieleen juolahti. Välillä piti sovittaa nuttua purkin päälle.  

Keksin myös loistavan apuvälineen. Kun talouspaperirullatelineeseen asettaa kalastajalankarullan, helpottuu langan käsittely huomattavasti.

Amppeli numero kaksikin valmistui melkein. Sitten on enää yksi muoviamppeli nuttua vaille ja saan ripustaa koko kolmikon sisäpihan terassille. Sinne haluan tänä kesänä sellaista romanttista mummolahenkeä. Keinustuoli sieltä löytyy jo ja pelargoneja ja begonioita tuon sinne vähän ajan päästä. Mutta entäs mitä laittaa näihin amppeleihin?

Mitä amppelikukkia sinä laittaisit puolivarjoiselle terassille? Paljon kukkivia, romanttisia ja mummolahenkisiä.

Taikinamarja-aidan istutus

Olen jo kauan haaveillut tekeväni talon itäpäätyyn valkoisen puutarhan. Mielikuvissani on muotoonleikatun pensasaidan rajaama alue, jonka keskellä kulkee polku. Valkoisessa puutarhassa olisi myös köynnösten verhoama pieni huvimaja istuskeluun ja sen edessä pyöreä patio ja lintujen kylpyallas. Kukat olisivat valkoisia ja kasvaisivat villisti sekaisin. Kun suljen silmäni, näen kaiken niin selvästi, mutta todellisuus on vielä jotain ihan muuta. Jotain mutaista. 

Eilen meni hermot tällaiseen unelmointiin. Päätin vihdoin laittaa hihat heilumaan.

Koska olen täysi viherrakentamisen amatööri, käytin luotilangan sijaan oranssia villalankaa ja vedin sen ja parin kepin kanssa linjoja talon seinistä, polun paikasta, aidan leveydestä jne. Piha oli kuin Misson impossible -leffan laaser-kohtauksesta, kun oranssit langat risteilevät ympäriinsä. 

Kun linjat oli piirretty, päätin aloittaa aidasta. Ajelin paikalliset taimistot läpi ja sain haalittua 100 taikinamarjan aitatainta ja tilattua vielä puuttuvat 30. Sitten ostin pakan ruskeaa maisemointikangasta ja aloin hommiin. 

Inhoan mittaamista, joten ajattelin, että olisi parasta suorittaa projektin tylsin osa siististi sisätiloissa. Leikkasin kankaasta 40 cm suikaleita ja merkkasin siihen rastit 25 cm välein.

 Sitten laitoin kankaan puoliksi ja leikkasin rastien kohdalle kolot taimia varten.

Muutama kahvikuppi myöhemmin minulla oli aidan sapluunat valmiina. Ja sitten ulkotöihin. Olin töiden jälkeen laittanut taimet likoamaan ämpäreihin. Tai en siis onneksi kaikkia sataa, vaan vain 50.

Ensimmäiseksi levittelin tekemäni kangassapluunat paikoilleen.

Nyt minulla oli selkeät sävelet. Enää piti vain istuttaa yksi aitataimi yhteen koloon ja sen jälkeen levittää katekankaan päälle kiviä tai muuta katetta.

 Taimet olivat kymmenen nipuissa ja yksi taimi näytti aina tällaiselta rimpulalta.

1/130 istutettu! Istutuksen jälkeen tein aina istutusleikkauksen, eli pätkäisin yhden kolmasosan pois. Haluan, että taimet haarautuvat hyvin alhaalta asti.

Puutarhakaverini Aku lennähti tietenkin heti paikalle tutkimaan,  löytyykö mylläysten jäljiltä matoja maasta. Ja löytyihän niitä!
Otin tavoitteeksi istuttaa aina kymmenen tainta ja sen jälkeen vähän jaloitella ja kastella niitä letkulla. Homman edetessä alkoi tietenkin myös sataa. Minä olen se naapuriston hullu, joka päästä varpaisiin kuraisena kastelee mutaista maata sateella.

Ei siihen loppujen lopuksi mennyt kuin puolitoista tuntia, kun 50 taimea oli maassa ja mielestäni oikein suorassa rivissäkin. Sitten tajusin, että olisi kannattanut jättää isompi tila tuonne seinään päin, jotta leikkaaminen ja muukin hoito ja siivous olisi helpompaa. Uusiksi siis meni 40 taimen osalta :D Ei kuitenkaan enää tänään, sillä minä olin läpimärkä ja läpimutainen.

Nyt olen käynyt lämpimässä suihkussa ja juon kuumaa teetä. Todennnäköisesti siirrän nuo pitkän sivun taimet vähän kauemmas seinästä maanantaina. Parempi tehdä se nyt, kuin harmitella myöhemmin. Pääasia on, että homma on nyt saatu kunnolla alkuun.

Kohta tämä mutatanner on ihana salainen puutarha.

Vihdoinkin!

Kevät on ollut kylmä ja meri ollut jäässä, joten jouduimme viikonloppu toisensa jälkeen hautaamaan haaveemme pääsystä saareen. Nyt vihdoinkin pitkän talven kestäneen odotuksen jälkeen pääsimme vapun viettoon mökille.


Illan utuista tunnelmaa

Saaressa minulla on toinen rakas puutarhani, joka siis saapi pärjätä ihan itsekseen noin puolet vuodesta, kun emme saareen pääse. Jälleennäkeminenkin onkin aina hartaasti odotettu. Kasvihuone oli onneksi ehjänä ja pystyssä. Joku laiskimus oli jättänyt sen vähän surkeaan siivoon, mutta onneksi vapunaattona aurinko paistoi ja kasvihuoneen peseminen oli oikea ilo. Paikka on koko pihan lämpimin, joten sen terassille siirtyi myös leikkipaikalta kurakeittiön kokkaukset.

Pikkuruinen kasvihuoneeni ja kasvilavoja

Viime vuonna rakensimme peura-aidan suojaamaan puutarhaa, mutta ihan täysin se ei ole pitänyt peuroja loitolla. Hyppäävät pirulaiset kaksimetrisestä yli. Mansikkamaan rastasverkko oli taas revitty. Todennäköisesti tämä on  tapahtunut syksyllä ja ovat ne vanhat kasvustot popsineet, sillä kuivuneita lehtiä ei juurikaan näkynyt. Hyvä näin, sillä edellistalvena repivät verkon lisäksi kasvit juurineen ja jouduin uusimaan koko mansikkamaan.

Ehkä saan mansikoita tänä vuonna

Nurmikkokin jo vihertää - lähinnä sammaleen ansiosta. Pihalla on tuollainen merkillinen iso ikkuna, joka suojaa puutarhaa pahimmilta tuulilta. Tuo ruskea hökkeli tuolla talon seinustalla on lasten leikkimökki.

Puutarha meren tuulilta suojassa

Viime vuonna muokkasin ruohokentän kaikki sivut uusiksi ja jaoin perennoja, istutin peura-aidasta innostuneena uusia kasveja ja kylvin siemenestäkin joitain. Vielä ei kauheasti näy perennoja, mutta kaikki uudet pionit - myös itoh pensaspionit -  ovat jo pinnalla. Hyvä hyvä!

Vanhat kottikärryt odottavat istutuksia

Ennen tänne on ollut turha laittaa muita sipulikukkia, kuin narsisseja, sillä ne ovat menneet parempiin suihin. Viime syksyllä uskaltauduin laittamaan myös sinililjoja, varjoliljoja, kiurunkannuksia, valkovuokkoja ja joitain pikkutulppaaneja. Ainakin kaikki pikkutulppaanit ovat tallella ja kukintavalmiina, mikä viittaisi siihen, että keväällä ei ole peurat aidan yli hyppineet - yleensä tulppaanit hotkaistaan mansikoiden ohella ensimmäiseksi.

Kiurunkannukset saisivat levitä omenapuiden alla

Viime kesänä tein paljon töitä saaren puutarhassa: perustin uusia istutusalueita, uusin perennapenkkejä, laajensin hyötytarhaa ja istutin marjapensaita. Tänä kesänä ei olekaan tarvetta mihinkään suurempiin projekteihin. Terasseja ajattelin vähän kalustaa ja hankkia löhöilysohvan. Olen myös virkannut amppeleita, joita ajattelin ripustaa vanhoihin omenapuihin. Peruna- ja sipulimaan taidan laittaa kylvökukille taas. Kaupungissa riittää projektia ihan riittämiin tälle vuodelle, joten kiva ottaa mökillä tällainen nyhräyskesä ja löhöillä ja katselle kukkien kasvamista. Vaikka eihän se koskaan niin mene.

Hevoskastanja valmistautuu kukintaan

Kohta saa taas nauttia hevoskastanjankin kukinnasta ja kimalaisten joukkioista. Täytyykin hankkia se uusi kimalaiskirja ennen sitä, niin pääsen laajentamaan ötökkätuntemustani. Olen mukana sadan linnun tunnistuskampanjassa ja pelkästään venematkan aikana tuli varmaan kymmenen uutta lajia bongattua. Maissa ei niinkään, sillä linnut ovat tosi paljon säikympiä saaressa kuin kaupungissa. Kaupungissa mustarastas antaa tulla parin metrin päähän ja pesiikin ulko-oven vieressä, mutta saaressa ne säpsyvät heti metsään, kun ulko-ovea raottaa.



Kohta taas näissä maisemissa



Onneksi parin päivän päästä pääsen taas saareen!

Kevätkatsaus

Viimeisetkin lumenrippeet ovat poissa - lumilapiotkin lähtivät varastoon. Maa on jo niin sulaa, että olen voinut alkaa uusien istutusalueiden rakennuspuuhiin.

Puutarhatyöt ovat imaisseet niin täysin mukaansa, etten oikein ole edes ehtinyt ensimmäisiä kevään kukkijoita kuvata. Nyt päätin tehdä pilvisestä säästä huolimatta alkukevään katsauksen koko puutarhaan.

Siistin heinittyneen kallion tontiltamme viime kesänä harjaamalla kalliota esiin sekä tekemällä sorapolkuja ja kivikkokasvipenkkejä. Laitoin jykevää katekangasta heinittyneiden kohtien päälle ja kankaan päälle tein kivistä matalia, noin 10-20 cm syvyisiä penkkejä, joihin kaivoin talon päädystä hiekkamultaa.

Penkkeihin laitoin muualta puutarhasta maksaruohoja ja kivikkokasveja, joita kasvaa siellä täällä. Syksyllä istutin myös krookuksia ja kurjenmiekkoja näihin uusiin pikku penkkeihin.

Talon itäpäätyyn tulevaan valkoiseen puutarhaan istutin niin ikään syksyllä ison kasan valkoisena kukkivia sipulikukkia. Maa on ihan täynnä piippoja. Ostin myös syysaleista perennoja, jotka myös alkavat jo nousta - kuten särkyneet sydämet. Tämä on toinen tulevista suurista työmaista. Minun pitäisi saada alueen laatoitettu polku ja taikinamarja-aita kevään aikana valmiiksi.

Ruusutarhassa odotan eniten kevättähtien kukintaa. Lisäsin niitä todella paljon pensaiden juurelle. Tällä hetkellä sielläkin ovat vielä toistaiseksi kukassa krookukset.

Metsäpuutarhaan lisäilin narsissien lisäksi viime syksynä erilaisia pikarililjoja ja niitä odotan innolla. Tällä hetkellä metsässä kukkivat vain leskenlehdet ja sinivuokko.

Metsäpuutahraan en voi nykyään mennä ilman, että tarkistan heti magnolioiden nuppujen tilanteen. Yhä paikoillaan. Odotan magnolian kukintaa niin kovasti ja tällä hetkellä tällaisia suuria ”pajunkissoja” on kolmessa viidestä magnoliastani. Voi kun joku niistä edes kukkisi.

Talon pohjoispuolella on toinen kevään suuremmasta projektistani. Minun pitäisi tehdä tänne polku, pystyttää alppikärhökaaret ja sen lisäksi polun päähän olen pyöritellyt sopivia lohkareita rajaamaan tällaista pientä aukiota, jonka keskellä kasvaa mänty. Olen tilannut kasan haketta, jolla päällystän tämän polun ja aukion. Sen jälkeen täytyykin enää istuttaa nuo ulkopuolelle jääneet alueet täyteen kaikkea ihanaa varjoon sopivaa. Kohta pääseekin jo tositoimiin ja istutuspuuhiin.

Ihana puutarhatöiden täyttämä viikko siis tulossa ensi viikostakin! AAaaaahhhh!!

Niittyhaaste - siemeniä jaossa!

Viime aikoina on saanut lukea huonoja uutisia mm. hyönteisten ja lintujen joukkokadosta. Torjunta-aineet ja muut kemikaalit ovat romahduttaneet erityisesti lentävien hyönteisten kantoja ja hyönteisten katoamisen myötä sama on käynyt monille hyönteisiä syöville linnuille. Mehiläisten ahdingostakin on saanut lukea jo vuosia. Pian mikään ei pörrää tai viserrä puutarhoissamme. Mahdottomia ei yksittäinen kotipuutarhuri pysty tekemään, mutta ajattelin heittää näin kevään korvilla ilmoille niittyhaasteen. Haastan kaikki pihankuopsuttajat perustamaan tämän kesän aikana oman pienen tai isommankin niityn - tai ainakin lisäämään vähän luonnonkasveja puutarhaansa.

Monet jalostetut puutarhakasvit on kehitetty ulkonäkö edellä ja samalla on menetetty ominaisuuksia, jotka ovat hyönteisille tärkeitä - esimerkkinä vaikka runsaan kerronnaiset ruusut. Lisäämällä vähän jalostettuja tai luonnonlajeja omaan puutarhaasi, voit lisätä monimuotoisuutta ja tärkeitä ravintokasveja useille eliöille. Eikä tämä pelkkää hyväntekeväisyyttä ole. Luonnonkasvit ovat aivan hurmaavan kesäinen lisä puutarhaan.

Oman niittysi/luonnonkasvi-istutuksesi voit perustaa esimerkiksi:

1. Tontin rajalle hälventämään hoidetun puutarhan ja luonnon väliä.

2. Ojanpientareelle, jota on muutenkin vaikea pitää siistinä.

3. Mökille, jossa helppohoitoinen niitty on mitä mainioin istutusmuoto.

4. Ajotien reunaan - kuivan soratien reunan voi kaunistaa niittykukilla

5. Kukkapenkkiin - niittykukille voi perustaa ihan oman pienen penkinkin

6. Nurmikolle - voit kuoria osan nurmikosta pois ja istuttaa tilalle niittykasvien siemeniä.

7. Joutomaalle, jos osa pihasta odottaa vielä käyttötarkoitustaan tai maata on muuten vailla tarkoitusta.

8. Puutarhakasvien joukkoon - voit myös kylvää niittykukkia puutarhakasvi-istutusten joukkoon.

Niityn hoitaminen on äärettömän helppoa. Ei kastelua, ei lannoitusta, ei kitkemistä. Vain niitto elokuussa ja sen jälkeen parin viikon jälkeen haravointi. Olen omasta niittyprojektistani postannut aiemmin esimerkiksi täällä. Minulla on noin 10 neliön ala mökillä niittynä. Olen perustanut sen kuorimalla nurmikon pois ja istuttamalla niittysiemenseoksen.  Oman niittyni niittotöihin ja haravointiin menee alle tunti kesässä. Ihasteluun, valokuvaamiseen ja perhosten bongailuun tunteja kuluukin huomattavasti enemmän.

Niityn perustaminen ei siis ole mikään vaativa juttu. Hyviä ohjeita löytyy esim. täältä. Helpoimmillaan vain heität siemenet maahan ja odottelet. Kannustaakseni mahdollisimman monia kokeilemaan omaa niittyä, olen tilannut Suomen niittysiemen Oy:ltä (ei blogiyhteistyö) ison pussin pihaniitty -niittysiemen seosta.

Koska niittykasvien kylvöstä kukintaan voin mennä parikin vuotta, olen sekoittanut seokseen punapellavan ja silkkiunikon siemeniä. Niiden pitäisi kukkia yksivuotisina jo kylvökesänä ja tuoda iloa, kun niittykukat vielä kasvattelevat lehtiruusukkeitaan.

Laitan nyt jakoon kymmenen kappaletta tätä niittysiemenseosta annoksina, joka riittää 8 neliön kokoiseen pikkuiseen niittyyn. Eli, jos otat niittyhaasteen vastaan, kommentoi postaukseen ja kerro vähän ajatuksia, mihin ajattelit niittysi perustaa (ideoistanne voivat muutkin saada inspiraation) ja lähetä lisäksi postiosoitteesi kasvinpaikka@gmail.com. Laitan sitten kirjeessä siemenet tulemaan. Sinun ei tarvitse olla blogini lukija tai muuta, kunhan olet kymmenen ensimmäisen kommentoineen joukossa ja haluat pienen niityn perustaa.

Nyt niittyhaaveet lentämään!



Kärhötilaus Saksasta

Tarha-alppikärhöt ovat suosikkejani

Eilen sain vihdoin kuistin siivottua. Toin varastosta yhden lisähyllynkin, että sain kaikki purkit ja purnukat lattioilta ja penkiltä siivottua. Nyt kuistilla mahtui taas vaivatta kävelemään ja istuskelemaan. Onni ei ollut pitkäikäinen, sillä juuri kun pääsin kotiin töistä, oveen koputettiin. Oven takana minua odotti suuri paketti. Tilaamani kärhöt Saksasta!

Guten tag!

Ensi kesänä aion saada talon pohjois- ja itäpäädyt jonkinlaiseen kuntoon. Yksi suunnitelmistani on tehdä kaariporteista käytävä talon pohjoispuolelle, joissa kasvavat varjoisemmassakin viihtyvät alppikärhöt ja viinikärhöt. Olen ajatellut, että yhden portin toiseen päähän tulisi tarhaalppikärhö, joka kukkisi keväällä ja toiseen puoleen tarhaviinikärhö, joka kukkisi loppukesällä ja syksyllä. Näitä portteja minulla on kolme hankittuna. Paikka on kyllä aika varjoinen, joten saa nähdä miten tarhaviinikärhöt innostuvat kukkimaan. Tarha-alppikärhöillä varjo ei yleensä tuota onegelmia. Yritin valita lajeja, jotka olisivat hillittykasvuisia, etteivät köynnöskaaret jäisi heti pieneksi. Lisäksi haluan lisätä kärhöjä viime syksynä aloittamaani kärhöaitaan. Yritän verhota vanhaa rumaa verkkoaitaa tontin rajalla erilaisilla kestävillä kärhöillä. Muutamia uusia kärhölajeja oli pakko tilata muuten vaan kokeiluun - kuten korean- ja japaninkärhöt.
Eihän näillä kärhöjen ostamisilla vielä kiire olisi ollut - maakin vielä roudassa, mutta kun kerran menin Westphalin sivuille (www.clematis-westphal.de), niin se oli menoa. Sivut ovat vain saksaksi, joten tuli sille koulusaksallekin yllättäen jotain käyttöä. Kummasti kielimuuritkin sortuvat, kun motivaatiota löytyy.

Saksalaisen tehokasta pakkaamista

Sivuilla oli loistavat valikoimat - myös himoitsemiani viini- ja alppikärhöjä. Hinnat vaihtelivat 6,90-9,90 euron välillä. Postituskuluja yhdentoista kärhön tilaukselle tuli 17 euroa. Plussaa myös siitä, ettei pakkaamiseen ollut käytetty mitään ylimääräisiä muovikoteloita.

Taimet olivat isoja ja erittäin hyvässä kunnossa - keväällä kukkivissa oli nuppujakin. Näistä saa jo ensi vuodelle hienon kärhökäytävän.  Tilaus toimitettiin todella nopeasti. Vain  muutama päivä tilauksen teon jälkeen tuli ilmoitus, että tilaus on lähetetty ja siitä muutaman päivän päästä tilaus oli täällä. Jos siis aiot vuorata puutarhasi kärhöillä tänä kesänä, kannattaa pitää nuo sivut mielessä. Seuraavat kärhöt tilasin:

C. alpina Pink Princess (alppikärhö) 2 kpl

C. koreana Angela´s Double (koreankärhö)

C. macr. White Lady (kruunukärhö)

C. japonica

C. viticellla Hågelby White (viinikärhö)

C. viticella White Prince Charles (viinikärhö)

C. viticella Rosea (viinikärhö) 2 kpl

C. int Blue Rain (kellokärhö)

C. campaniflora

Riviin järjesty!

Ei se kuistin lattia kauaa siis pysynyt tyhjänä. Yritin asettaa rivistön huomaamattomasti vasten hyllyjä. Kyllähän tässä vielä mahtuu kävelemään... toistaiseksi. Kauhulla odottelen Eurohostan tilauksen saapumista...

Ensi kesänä lisää tätä