Neljä kuvaa vuodesta

Sain Annelilta Pihakuiskaajan puutarhasta ihan ensimmäisen blogihaasteen koskaan! Kun viime kevääna aloin kirjoittaa blogia lähti se halusta kirjoittaa niistä kaikista puutarha-asioista, joita päässäni päivittäin pyörittelin. En ollut ennen edes lukenut yhtään blogia. En kevään ja kesän aikana hirveästi lukenut muita blogeja, touhuilin vain omiani, mutta nyt talven tultua löysin kokonaan uuden maailman täältä blogeista! Miten upeita pihoja ja hauskoja kirjoituksia täältä löytyykään ja kun luettavien blogien lista pitenee päivä päivältä, ilahduttavaa luettavaaa löytyy joka päivälle. Myös kommentit, haasteet ja muut viestit ilahduttavat aina. Minun blogillani on jo lukijoitakin :D Mutta nyt hyvät naiset ja herrat (mikäli niitä täällä on): ensimmäinen blogihaasteeni: Neljä kuvaa vuodesta.

Jotkut lukijat muistavatkin, että kotipihani lisäksi rakennan ja hoidan mökkipuutarhaa saaressa, johon me kesäisin käytännössä muutamme. Olenkin molemmat puutarhani suunnitellut sen mukaan, koska siellä eniten aikaa vietämme. Keväällä työt pitävät vielä kaupungissa, joten olen upottanut pihaani tuhansia sipulikukkia, istuttanut keväällä kukkivia pensaita ja valinnut aikaisin kukkivia perennoja mm. kivikkokasveja. Tässä ensimmäinen kuva keväästä metsäpuutarhastani: atsaleoita, rönsytiarellaa, sipulikukkia..ihanan keväisessä sekamelskassa.

Kesällä asumme saaressa: käymme venellä kaupassa, hoidan kasvimaatani ja kasvihuonetta, harrastan ötököiden, lintujen ja perhosten bongailua. Saaressa olen hyötykasvien lisäksi erikoistunut perhoskasveihin. Minulla on pieni kukkaniitty, paljon yrttejä ja muita perennoja, joista perhoset erityisesti pitävät. Viime kesä oli mahtava perhoskesä. Bongasin lukuisia uusia lajeja ja perhosmäärät olivat jo melkoiset puutarhassa. Kaiken huipennukseksi bongasin harvinaisen isoapollon! Tässä kuvani kesältä: keisarinviitta kukkaniityllä.

Elokuussa on aika palata arkeen ja kaupunkiin. Siellä lohdutuksena minua odottaa pitkälle syksyyn kukkiva ruusutarha ja lukuisat kärhöt. Myös perennat olen valinnut niin, että mahdollisimman moni olisi kukassa elo-lokakuussa. Kuvassa kurjenpolvi Orion ja uudelleen kukkimaan innostunut jaloakileija taustallaan ruusutarha.

Talven tultua siirryn touhuamaan kuistilleni eli talvipuutarhaani. Täällä voin ympäri vuoden puuhastella ja ihastella kaikkea kaunista ja kukkivaa. Kuvassa vieläkin kukkiva jättiverenpisara.  

Tämä haaste on kiertäynyt mielestäni lähes kaikissa blogeissa, joita minä olen lukenut, joten en nyt enää haasta ketään. Oli kiva muistella viime vuotta, vaikka katse on jo vahvasti tulevissa puutarhaunelmissa.