Pidän\en pidä

Vaalean vihreää blogissaan laati hyvän pidän\en pidä -listan puutarhastaan ja kehotti muita samaan. Minusta idea oli hyvä, sillä kevään kynnyksellä on hyödyllistä pohtia, mistä oikeasti omassa puutarhassaan pitää ja mistä ei. Teen omat listani nyt molemmista puutarhoistani ja kirjaan kolme asiaa, joista pidän ja kolme, joista en pidä.
Aloitetaan negatiivisista asioista kaupunkipuutarhassani:
1) Maaperä.
Tontista ei löydy kohtaa, johon lapio helposti uppoaisi. Täällä on kalliota, isoja kiviä, suuria puita, juuria. Lisäksi, kun viisi vuotta sitten piha pengerrettiin ja tänne laitettiin nurmikko, niin joka puolella on nurmikon vaatima 20cm multaa ja sen alla tiivis sorakerros. Soran läpi on mahdoton kaivaa, sillä se on täynnä eri kokoisia kivenlohkareita. Tarvitsen aina kuokan ja pari tuntia aikaa, että saan istutuskuopan kaivettua.
2) Kotilot
Piha rajautuu toisesta reunastaan rehevään metsäkaitaleeseen, josta lehtokotilot vaeltavat sankoin joukoin pihaani. Tämä ei varmaan enempää perusteluja kaipaa.

3) Ryteiköt
Piha on perustettu alunperin 50-luvulla, mutta minun aloittaessa puutarhurointia, piha oli saanut vuosia kasvaa omaa vauhtiaan ja se oli täysin ryteikkö. Vanhat syreenit ovat vallanneet neliöittäin tilaa ja pikkuvaahteroita kasvaa kaikkialla. Onneksi isot koneet tekivät alapihan ja pengerrykset ja auttoivat asiaa aika paljon. Pohjoispuoli on vielä tällaista ryteikköä, jota nyt parhaillaan yritän taltuttaa.

Asioita joista pidän kaupunkipihassani:
1) Vaihtelevuus
Tontilta löytyy tasoeroja, kalliota, isoja kiviä, valoa ja varjoa. Tämä tuo tiettyä haastetta suunnitelmille ja istutuksille, mutta myös mielenkiintoa.
2) Puut
Tontti on täynnä isoja mäntyjä. Niiden alle voi kuitenkin istuttaa melkein mitä vaan, ja esim. isoa mäntyä vasten kiipeävä kärhö näyttää todella hienolta.

3) Talvipuutarha
Rakastan kuistiani yli kaiken. Kun normaali kasvukausi loppuu tai ei ole vielä alkanut, voin puuhastella kuistilla. Persikkapuu aloitti tänä vuonna kukintansa jo helmikuussa. Samoin krookukset. Kuisti tuo minulle tärkeitä lisäkuukausia rakkaan harrastukseni parissa.

Sitten siirrytään saareen ja asioihin, joista en siellä pidä. No, se on yksinkertaista
1) Ei multaa
2) Ei kasteluvettä
3) Paljon peuroja

Kuulostaa vähän toivottomalta :D Saari on siis kallioinen saari meressä, joten kaikki ruokamulta on tänne tuotu 60-luvulla proomulla. Tuon kymmeniä säkkejä multaa kesässä, mutta sekin on veneellä aina oma operaationsa. Kovasti myös kompostoin, jotta sitä kautta saan lisää kasvuvuoimaa maahan. Saaressa on kaivo, mutta sen vesi on vähän suolaista. Olenkin yrittänyt kastella kaiken aina kerätyllä sadevedellä. Kesäisin se aina loppuu, joten suosin kuivuutta sietäviä kasveja.
Ja ne peurat. Niistä olen niin paljon avautunut ja tulen varmsti jatkossakin avautumaan, että jätetään se väliin tällä kertaa.

No kolme asiaa, joista pidän saaripuutarhassani:
1) Niitty
Perustin ensimmäisenä puutarhatekonani tänne kukkaniityn. Se on ehdoton suosikkini ja kaunis koko kesän ilman kastelua ja hoitoa.

2) Luonto
Luonto on täällä todella lähellä. Merikotkia näkee päivittäin, samoin kuin minkkejä, supikoiria, korppeja yms.

 3) Perhoset
Olen täällä saaressa monta vuotta suosinut kukkaniityn lisäksi perhoskasveja ja perhosia onkin ilmaantunut vuosi toisensa jälkeen runsaammin. Viime kesä oli todellinen perhoskesä ja innolla odotan uutta kesää.

 Mistä sinä pidät/et pidä puutarhassasi?