keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Maa piiloon

Minä olen maanpeittoihmisiä. Katteista en ole koskaan välittänyt, vaan puutarhaharrastukseni alkuajoista lähtien olen pyrkinyt peittämään maan kasveilla. Onneksi loistavia maanpeittäjiä löytyy paikkaan kuin paikkaan.
Suuren koivun alla paahteisessa paikassa pärjäävät mattomaiset lajit, kuten sammalleimu ja maksaruohot. Tässä minulla kasvaa myös iki-ihanaa kissankäpälää, joka valitettavasti aina välillä lähes kokonaan katoaa ja sitten taas ilmestyy paikalle. Myös neilikat pärjäävät hyvin paahteessa ja leviävätkin mukavasti.
Aivan kallion laella on alue, jossa on hiekkaisaa multaa n. 5-10cm. Tässä leviävät erilaiset maksaruohot. Niitä ei tarvitse ikinä kastella ja jakaminenkin on helppoa. Nyppää vain palan ja tökkää toisaalla maahan. Minusta tällainen eri maksaruohojen sekaistutus on mielenkiintoisen näköinen - varsinkin kukkiessaan.
Vuorenkilpi on monien inhokki, mutta eipä löydy montaa kasvia, jotka kiitollisena peittäisivät maata ilman hoitoa kalliolla koivun alla. Minusta vuorenkilpi on vain väärinymmärretty kasvi. Mielikuvana on heti maakellarin katto tai autotallin liuskan reunat. Vuorenkilpi ansaitsisi imagonkohotuksen.
Viime vuonna, kun tein polkuja kalliolle, muodostui kaikenlaisia pieniä alueita, joita oli kiva täyttää kasveilla. Tähän siirsin koivun alta nurmiajuruohoa muutaman mättään ja sehän innostui ja täytti alueen supernopeasti. Nyt olen siitä taas nyppinyt oksia ja laittanut uusiin koloihin.
Eniten pidän monen maanpeittokasvin yhdistelmästä. Yllä polkua reunustaa eriväriset sammalleimut, rikot ja neilikat.
Metsäpuutarhassa rodojen, atsaleoiden, hortensioiden ja magnolioiden tyvet ovat myös kauttaaltaan kasvien peitossa. Varsinkinkin magnoliat tarvitsevat suojaa juurilleen. Sammalleimut kukittavat täälläkin istutusalueiden reunoja.

 Rönsyakankaali leviää hyvin ja tiheästi ja on viihtynyt metsäisessäkin maisemassa. Takanaan aivan loistava maanpeitekasvi rönsyansikka, jonka kasvustosta ei kyllä tule mikään läpi. Harmi, etten pidä hirveästi sen keltaisista kukista.
 Tämän hetken suosikkiyhdistelmäni maanpeittokasveista on tämä ison kiven ympärillä kasvava sammalleimun ja rönsyakankaalin yhdistelmä. Se on jotenkin kummallisen kiehtova.
Pikkuisen höyhenpensaan ympärillä kukintaa aloittelee rönsytiarella. Se sopii minusta keveiden kukintojensa kanssa erityisen hyvin atsaleoiden seuraan.
 Varjossa lyömätön maanpeittäjä on tuoksukurjenpolvi. Viime vuonna otin yhden metsäpuutarhaan levinneen taimen, jaoin sen kahdeksaan osaan ja laitoin kasvamaan valkoisen puutarhan aidanteen tyvelle. Kesässä kasvi peitti monta neliötä alleen ja pitää melko hyvin jopa nokkosen ja vuohenputken kurissa. Käytän myös paljon peittokurjenpolvea, se on vähän sirompi versio, mutta leviämiskyvyltään yhtä hyvä. Sitä minulla on erityisesti ruusupensaiden alla.
Seuraavaksi haluaisin siirtää kituvat varjoyrtit saniaistarhaa peittämään. Ystäväni lupasi myös taponlehteä, siitäkin tulee hieno, kun se laajenee.
Mikä on sinun suosikkimaanpeittokasvisi?

20 kommenttia:

  1. Tässä oli monta ihanaa! Vaikea valita suosikkia, kuvissakin on vaikka mitä ihanaa. Tuo metsäpuutarhakuva, jossa valo ja varjot leikittelevät ja leimu leiskuu, on aivan hurmaava.
    Ehkä ihan maanmyötäisesti kasvavat ajuruohot, nummiajuruoho ja kangasajuruoho, voisivat olla suosikkeja. Ne ovat niin kiehtovia, kun eivät nouse maasta miltei ollenkaan, suikertavat vain.
    Toinen suosikki ovat varjohiipat, niihin olen aivan rakastunut. Valitettavasti vain kaikki niistä eivät suostu tekemään runsasta, rehevää kasvustoa (ainakaan niissä oloissa, joita olen tarjonnut), mutta ne, jotka tekevät, ovat superkauniita ja tehokkaita, niidenkään läpi ei mikään pääse kasvamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kangasajuruohot ovat myös ihania. Varjohiippoja minulla on muutamia, mutta en ole vielä niiden makuun oikein päässyt. Sinulla näin kuvissa selellaisen hienon oranssin varjohiipan. Sellaisen kyllä pihaani ottaisin, jos törmään.

      Poista
  2. Minä tykkäisin maanpeitoista kans, mutta hermo menee noiden pienempien kanssa siihen, kun jokin monivuotinen rikka pääsee samaan kasvustoon. Sitä kitkemisen viheliäisyyttä!

    Kurjenpolvilla ja poimulehdillä tekee kyllä täysin läpipääsemätöntä rajaa rikoille. Niitä käytän metsän ja puutarhan rajapinnassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltä välistä kitkeminen on kyllä tuskaista, kun ei pääse kunnolla repimään juuria. Minulla ihanaan isoon mesimarja-alueeseen tunki vuohenputki. Eipä siinä auta, kun nyppiä niin paljon pois kun saa ja toivoa, että kymmenessä vuodessa vuohenputki väsyy😊

      Poista
  3. Minä käytän myös paljon maanpeite kasveja. Olen samaa mieltä kanssasi vuorenkilvistä.Minä istutan sitä joka vuosi lisää. Minulla on paljon sellaista rinnettä missä se on todella mainiota ja samoin tuoksukurjenpolvea käytän rinteissä. Sitten on kahta akankaalta, rikkoja erilaisia, tiarellaa, rönsyleimua, sammal-leimua, ansikkaa, ristikkiä, erilaisia maksaruohoja ja mesimarjaa. Ehkä jotain puuttuikin tästä luettelosta. Voiko tästä suosikkia sanoa. Ei voi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komea valikoima maanpeitteitä sinulla! Ostin ensimmäiset ristikkini vähän aikaa sitten, kun löysin poistorullakosta 15kpl 5€. Istutin ne yhden polun varteen.

      Poista
  4. Samaa mieltä vuorenkilvestä, minullakin sitä kasvaa koivuan alla kalliolla missä mikään muu ei viihdy. Eikä tule mikään rikka läpi! Taponlehdestä tykkään, juuri siirsin nurmikolle tulleita siementaimia turvaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin mökillä vuorenkilpeä lähes metsämaahan männyn juurelle ja siinä alkoivat kasvaa ja nyt kukkivatkin. Haluaisin ostaa valkoista vuorenkilpeä. En kyllä tiedä, onkohan se yhtä kestävää kuin tämä perinteinen. Taponlehdestä tulee kaunis tummanvihreä matto. Se on nyt haaveissa on tuonne varjon puolelle.

      Poista
  5. Rakastan maanpeitekasveja ja myös minulta niitä löytyy runsaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat kyllä niin kauniita ja käytännöllisiä, että niitä ei voi olla liikaa.

      Poista
  6. Maanpeitekasvit ovat kauniita ja tuovat lisää kerroksellisuutta istutuksiin. Minulla olisi vielä petrattavaa niiden käytössä, mutta toisaalta monta kohtaa on jo "työn alla" eli odottaa, että saan lisättyä sinne suunnittelemaani kasvia. Kun ostaa vain yhden kappaleen kutakin kasvia, joutuu vähän odottelemaan, että on isompi ala peitetty :D Suosikkimaanpeittäjää on kyllä vaikea sanoa. Riippuu niin paljon paikasta ja muista kasveista, mikä sopii sinne alle. Kiva postaus ja runsaasti hyviä ideoita! Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nehän noissa on, että aluksi kestää, että saa leviämään. Ja liian nopeat, kuten maahumala, valtaavat alaa liikaakin. Melkein on nurmikkokin peitetty pian maanpeitekasveilla. 😋

      Poista
  7. Hyvä postaus maanpeittokasviista. Niitä suasin mäki. Mullon nuata kaikkia ja totesinki, ettei varijoyrttiä sulla ollu. Mutta olihan sitä, lopus. Mullon lisäksi rikkojen suku hyvi erustettuna. Hm.....suasikki...ehkä ansikka, peittävyytensä takia, ei kukkien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varjoyrttiä minulla on liian aurinkoisessa paikassa. Kasvaa kyllä, mutta menee ruman väriseksi eikä ole tuuhea kasvusto. Pitäisi sitä siirtää varjoisempaan. Ansikkoa on kyllä ihan huippu peittämään maan. Kaunista, tasaista pintaa tulee.

      Poista
  8. Totta, että maanpeittokasvit ovat parempia kuin mitkään kuorikkeet! Hienosti oletkin onnistunut! Minulla on myös tuoksukurjenpolvi, mutta ei se hirveästi ole levinnyt. Ihan elinvoimaisen näköinen. Peittokurjenpolvet ovat kyllä nimensä mukaisesti levinneet! Itsekään en ymmärrä tuota vuorenkilpi-vihaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peittokurjenpolvet ovat kyllä mainioita leviämään ja peittävät maan niin hyvin, ettei rikkaruohot pääse väliin.

      Poista
  9. Minullakin on tosi monia näistä maanpeittäjistä. Tällä hetkellä olen kovasti tykästynyt kurjenpolviin, haluaisin niitä erilaisia. Tuoksua ja peittoa olen juuri laittanut paljon lisää. Viime kesän paahteessa luonnonvarainen ketoneilikka viihtyi loistavasti. Sitä voisinkin siirtää johonkin uuteenkin paikkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ketoneilikka on kaunis myös. Minulla kasvaa sitä mökillä siellä täällä, mihin se keksiikin levitä.

      Poista
  10. Sinulla on kyllä kaunein puutarha täällä blogi maailmassa.
    Minun mielestä siis.
    Luulin ensin että en ole ikinä käynyt sinun blogissa, mutta kun yritin liittyä lukijaksesi, olinkin jo. Liitän sinun blogisi kyllä minun lukuluettelooni, haluan kyllä seurata blogiasi.
    Tuleppas käymään kylässä myös aurinkokujalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. Minä taidan myös olla lukija sinun blogissasi. Täytyykin taas käydä lukemassa.

      Poista