maanantai 20. toukokuuta 2019

Metsäpuutarhan alkusoitto

Vaikka eilen hehkutin Legolandin näyttäviä ja värikylläisiä alppiruusu- ja atsaleaistutuksia, niin omassa metsäpuutarhassani minua on alkanut vuosi vuodelta kiehtoa enemmän luonnollinen tyyli. Haluaisin, että metsäpuutarha näyttäisi siltä, että se olisi oikea metsä, mutta vain hieman satumaisemman näköinen metsä.
Nyt kun ensimmäiset alppiruusut ja atsaleat alkavat kukkia, on tunnelma juuri sellainen.
 Etualalla kanadanatsalea ´Violetta´. Istutin näitä kolme lisää viime vuonna, mutta niistä kaksi kuivui :( Niin ärsyttävää, etten muistanut niitä enempää kastella. Onneksi minulla on näitä nyt kolme kukkimassa. Nämä ovat ihanan herkkiä ja kauniin luonnollisen sävyisiä.
 Keskellä kukkii kuningasatsalea 'Estelle'. Se on hieman liian kylmän sävyinen makuuni, mutta yllättävän isokukkainen atsalea. Alkuvuosinaan 'Estelle' kasvoi hyvin hitaasti ja kukki vain muutamalla kukalla, mutta nyt se on näköjään asettunut.
 Ehdoton alppiruususuosikkini on kuvassa näkyvä kelta-alppiruusu 'Vieno'. Sen kukinta on kauniin vanhaan roosaan tai jopa persikkaan vivahtava. Muodoltaan 'Vieno' on matala ja leveä ja sopii korkeampien pensaiden eteen. Minulla tämän takana kasvaa hortensioita ja höyhenpensas. Vienoja minulla on kaksi puutarhassa. Yhden menetin viime vuoden kuivuuteen.
 Vienon vieressä kasvaa myös iso mänty, jota vasten kaksivärinen köynnöshortensia kipuaa korkeuksiin.
 Oli pakko vielä kuvata viimeiset magnolian kukat. Vanhan Rouvan ja tähtimagnolia 'Rosean' lisäksi tänä vuonna magnolioista kukki 'Leonard Messel'  Näin kuumalla kukinta on äkkiä ohi.
 Hämmästyin kovasti, kun huomasin tontin reunan ryteikön kukkivan kauniisti. Iso rivi tällaisia valkoisena kukkivia puita/pensaita kasvaa ojan ja aidan viertä. Mitäköhän nämä ovat? Tunnistaako joku?
Sain tänään vihdoin nurmikon leikattua. Leikkuri jäi ulos talveksi, mutta sitkeästi se vaan käynnistyi. Kyllä näyttää heti kivalta, kun voikukat on leikattu ja istutusten ja nurmen ero on selkeä. Ihanan lämmintä puutarhaviikon alkua kaikille!

10 kommenttia:

  1. En ole yhtään varma, mutta kovasti on kirsikankukan näköinen. Samaan sukuun ainakin menee. Nythän kukkivat kirsikat ja tuomipihlajat. Tuomipihlajat tekevät kuitenkin kukat terttuihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi olla kirsikkakin. Tätä kasvaa iso rivi tontin reunalla, enkä ole koskaan kiinnittänyt näihin mitään huomiota. Olleet poistettavien listalla. Mutta täytyyhän tämä nyt selvittää, mitä ovat.

      Poista
  2. Luumupuuksi sanoisin mysteeripuuta. Alppiruusut on hienoja kasveja, viime syksynä laitoin ensimmäisen atsalean ja nyt näyttäisi että siinä on nuppuja. Huikeaa jos kukkii heti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi olla luumu! En ole kyllä koskaan nähnyt yhtään hedelmää näissä, mutta toisaalta kasvavat lehmusten varjossa, joten sekin voi vaikuttaa. Oi, olisipa luumuja. Niitä minulla ei olekaan. Eiköhän atsalea heti kuki. Toivotaan!

      Poista
  3. Minulla pieni metsäpuutarha. Olen pitänyt sen melko luonnonmukaisena. Kukkapenkkejä sitten muualla pihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle metsäpuutarha oli aika selvä valinta, kun tontti on täynnä isoja mäntyjä. Onneksi kukkapenkitkin pärjäävät. On mukavaa, kun on erilaisia alueita.

      Poista
  4. Metsäpuutarhassasi on ihana tunnelma ja rhodot ja atsaleat kukkivat kauniisti <3 Ihanan näköistä! Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tunnelma on mukavan rauhallinen. Pitäisi vaan joku penkki hankkia, että voisi tuolla metsäpuutarhassa istuskellakin. Mukavaa viikkoa!

      Poista
  5. Kauniilta näyttää. Metsäpuutarha onkin minusta parhaimmillaan juuri tuollaisena melko luonnollisena, mutta pienin lisäyksin. Toki sieltäkin joutuu karsimaan joitain ylimääräisiä. Tai ainakaan minä en haluaisi tapella metsäpuutarhassakaan juolavehnän ja vuohenputken kanssa, olipa alue kuinka luonnollinen tahansa. Atsaleat ja alppiruusut sopivat täydellisesti metsäpuutarhaan. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on parhaillaan taas taistelu vuohenputkea vastaan meneillään. Viime kesä tappoi ihanat mesimarjamattoni ja nyt tilalle oli ryöpsähtänyt vuohenputki. Siinä on taas vähäksi aikaa hommaa, mutta kyllä se aina lopulta taantuu. Ihanaa viikkoa!

      Poista