Kesälomatunnelmaa etsimässä

Kesäloma on alkanut! Huomenna ei olekaan työpäivä ja onkin outoa kun nyt sunnuntaina ei tarvitsekaan käydä päässän ensi viikon suunnitelmaa läpi: Mitä töissä on? Kuka vie ja hakee lapset? Onko iltaisin jotain ohjelmaa? Missä välissä käyn ruokakaupassa? Milloin on aikaa tehdä puutarhahommia?
Vietin ihanan touhukkaan viikonlopun mökillä. Istutin loputkin kasvit kasvihuoneeseen.

 Laitoin kesäkukat rukkuihin kasvihuoneen eteen.

Ruukkuistutukset eivät ole minun vahvuuteni. Tänäkin vuonna taas ostelin mitä sattuu ja länttäsin taimet ruukkuihin. En ole näistä kesäkukista kauhean kiinnostunut, mutta ne tuovat niin kivasti väriä heti alkukesästä.

Viime talvena ostin 70%alennuksella tällaisen köynnöskehikön kasvihuoneen nurkalle. Nyt sain senkin paikoilleen ja istutin John Davis -ruusun sen keskelle. Itseasiassa taimistolla sai näitä ruusuja 3 kpl 50%-alennuksella, joten ostin samantien kolme. Istutin loput kaksi ruusua myös puutarhaan. Taidankin olla melkoinen tarjoushaukka.

Olin nähnyt ruotsalaisessa puutarhalehdessä kuvan, jossa vanhoista harmaantuneista heinäseipäistä, oltiin tehty kehikko, jossa riippua sipulimaan yläpuolella kauniita amppeleita. Tämä kuva jäi mieleeni ja minun on siitä lähtien pitänyt sellainen rakentaa. Olin huomannut vanhoja heinäseipäitä lautapinossa, mutta ne olivat niin jumissa alimmaisena, etten saanut niitä sieltä mihinkään ellen olisi purkanut koko valtavaa lautakasaa. Rakensin sitten telineen koivun oksista ja vanhoista harjanvarsista. No, sen on näköinenkin :D Mutta kuvitelkaa tähän alle kukkiva kukkameri ja amppelit rönsyilemään mehukkaita mansikoita.(minä kovasti koitan kuvitella) Pistin amppeleihin jatkuvasatoista Ria-mansikkaa. Tuohon alapuolelle heittelin pari pussia kesäkukkasekoitusta.

Hain metsästä ruostuneet kottikärryt pihan varjoiseen nurkkaukseen. Näihin ajattelin siirtää tuosta penkinstä vähän kuunliljoja, keijunkukkia ja vaikka vähän suikeroalpia. Multa vaan pääsi loppumaan, joten täytyy maltaa ensi viikkoon.

 Iso hevoskastanja metsänreunassa kukkii komeasti.

Täällä latvuksen alla oli ihana istuskella ja yrittää virittää aivot vähän rennommalle taajuudelle. Pienten lasten kanssa on oppinut siihen, että kun on pienikin vapaa hetki, niin täytyy aikailematta tarttua toimeen oli se sitten astianpesukoneen tyhjennystä tai kukkapenkkien kitkemistä. On jotenkin tottunut siihen, että hommat voidaan millä hetkellä hyvänsä keskeyttää. Nyt kun kuopus on 2,5 -vuotias ja he isosiskon kanssa leikkivät ja tohuavat jo pitkiä aikoja ihan rauhassa, on minulla nyt yht´äkkiä paljon enemmän aikaa. Kuitenkaan en osaa nyt vain istua, vaan touhuilen koko ajan. Hetkeksi kun istahdan kuistille näen heti jotain keskeneräistä tai saan jonkin uuden idean ja sitten olen taas työn touhussa.

Oravakin rupesi rauhattomuudelleni irvistelemään. Päätinkin, että puutarhan sijaan kannattaisi rentoutua katsellen jotain, joka ei työtä kaipaa.

Esimerkiksi tämä puolimetrinen kukkiva bonsai-pihlaja ei puutarhurin saksia kaipaa.

 Nämä pikkuruiset ruohosipulit kasvavat ilman lannoittamista tai kastelua.

 Tätä kalliota ei tarvitse lakaista.

Eikä kukaan puutarha-arkkitehti olisi osannut suunnitella tätä täydellisempää keltamaksaruohoistutusta.