Oli siinä pakkaamista, kun yritin mahduttaa pienen kasvimaan veneeseen: kaksi 70l kasvusäkkiä, kolme 40l puutarhamultasäkkiä, kuusi tomaatintaimea, viisi chilintaimea, Ikea-säkillinen kesäkukkia, kymmenen mansikantaimea, mansikkakangasta, kesäkurpitsa, perunat, sipulit.... ja tietenkin sitten viikonlopun muut tavarat, ruuat, juomavedet ja lapsetkin muistettiin ottaa...
Vene pysyi pinnalla ja pääsin vihdoin toisen rakkaan puutarhani kimppuun. Meillä on saaressa kesäpaikka (olisiko tämä sitten Ia -vyöhykettä) ja olemme täällä yleensä kaikki vapaapäivät jäiden lähdöstä jäiden saapumiseen. Tänä keväänä oli kuitenkin kaikenlaista viikonloppuohjelmaa kaupungissa, joten viime käynnistä ehti kulua varmaan kuukausi.
Kun puutarhani kaupungissa on pääosin koristepuutarha ja keskittyy enemmän kevään ja loppukesän kasveihin, niin täällä saaressa minulla on kasvihuone ja hyötytarha ja kaikkea ihanaa sydänkesän kukkijaa. Ja ihanimpani kaikista: oma pieni kukkaniitty.
Kukkaniitty on nyt neljä vuotta vanha ja se on keskellä rakennusten ja kallion rajaamaan pihapiiriä kasvihuoneen edessä. Nyt kukassa on jo muutama päivänkakkara, mäkitervakko ja niittyhumala.
Niityssä riittää katseltavaa koko kesäksi; muutuvien kukkijoiden lisäksi täällä voi bongata jos jonkinlaista ötökkää ja pörriäistä. Ja mikä parasta; ei kastelua, ei kitkemistä - hoidoksi riittää niittäminen elokuun lopussa. Ja lapset saavat kerätä kukkakimppuja sydämensä kyllyydestä. Taustalla kukkii valtava vanha hevoskastanja. Sen kukinta oli houkuttanut varmasti koko saaren kimalaiset yhteen. Kun istui puun alla, tuntui kuin olisi ollut suuressa mehiläispesässä.
Viikonlopun aikana sain otettetua menetetyn kevään viikonloput kiinni: perustin uuden perunamaan, sipulimaan, mansikkamaan, istutin kasvihuoneeseen tomaatit, chilit, paprikat. Laiton kasvilavaan kesäkurpitsan. Kitkin ja siirtelin terassitavarat ulos. Niitin nurmikon (joka ulottui polveen), levitin ruohosilpun kasvimaille...ja nautin!
Oli ollut niin ikävä tätä saaripuutarhaa, että kotiinlähtö tuntui aika vaikealta aamulla. Onneksi on kaupunkipuutarha lohduttamassa. Ja pääseehän saareen ensi viikonloppuna taas uudestaan. Täytyykin hankkia vielä vähän multaa ja kukkasia... Ensi viikolla laiva on lastattu uusilla ihanuuksilla.
Tietääkö joku muuten lehtokotiloista ja niiden munista? Ajattelin viedä kaupungista lehtosinilatvaa, tuoksukurjenpolvea ja poimulehteä saareen, mutta tänä keväänä on juuri näiden kasvien kasvustoissa ollut aika paljon lehtokotiloita. En millään haluaisi niitä vielä mukani saareen, joten onko tietoa, miten jakotaimet tulisi putsata tms., ettei munia kulkeutuisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti