Kaipuu kelta-pinkkiin

Minä rakastan voimakkaita värejä. Kun asuin vielä yksin, oli eteiseni ruosteenoranssi, olohuoneeni tummansininen, kylppäri turkoosi ja makuuhuone keltainen. Lisäksi voimakkaat värit näyttävät mielestäni parhailta, kun ne yhdistää vähintään kahteen muuhun voimakkaaseen väriin. Tummanvihreässä olohuoneessani oli esimerkiksi runsaasti tummanpunaista ja mustaa. Oranssissa eteisessä sinistä ja kultaa jne. Ehkä oma värisilmäni on hieman poikkeava ja avioliiton myötä olenkin kompromissina suostunut valkoisiin seiniin. Puutarhassa sen sijaan minulla on vapaat kädet toteuttaa oman värimaailmani oikkuja. Tänä kesänä olen himoinnut kirkkaan keltaisen ja kirkkaan pinkin yhdistelmää. Päätinkin jatkaa mökillä kallion ja kivetyn polun välisen alueen muokkaamista ajatuksenani tuoda eloon tämä päässäni pyörinyt väriyhdistelmä.
Käväisin viime viikolla kaupungissa rippijuhlissa ja päätin jättää ennen juhlia kynsienlakkauksen väliin ja sen sijaan kiirehtiä puutarhaliikkeeseen. Pikakävelyllä kahmin muutamia kuivahkoon aurinkoon sopeutuvia kasvja, jotka sopisivat tähän suunnitelmaan.

Kultahelokki on täydellisen kirkkaan keltainen.

Kultahelokki oli aivan täydellisen keltainen. Todella kirkas ja upea. Ostin näitä kaksi ja haluan vielä lisää! Nämä ovat aivan täynnä pörriäsiä koko ajan ja loistavat kauas kalliota vasten.

Pääskymaksaruohon keltainen väri miellytti silmää heti.

Lisää keltaista väriä tuo  pääskymaksaruoho. Lisäksi ostin kultamaksaruohoa.

Punakissankäpälien harmaan mättään saavat levitä kivien koloihin.

Pinkkia penkkiin tuo kivikkosuosikkini punakissankäpälä. Sen söpöt pinkit kissankäpälät kukkivat aikaisin keväällä. Penkkiin pitäsi vielä ostaa muutama pinkki laukkaneilikka. Ehkä myös ketoneilikka sopii leviämään tänne joukkoon.
Lisäksi ostin valkoisen ja violetin kaukasiantörmäkukan. En kyllä tiedä miksi. Pääsi ehkä ajatus harhailemaan hetkeksi. No, pistin penkkiin kuitenkin. Myös sitruuna-ajuruoho sekä harmaa-ajuruoho päätyivät mukaan. Niitä yritän levittää kallion koloihin.

Verikurjenpolvi Elke on täydellinen!

Viimeiseksi kaupassa tartuin aivan superhyperihastuttavaan verikurjenpolvi Elkeen. Kuva ei tee oikeutta näille kukille. Juuri täydellisen pinkit. Ei liian violettiin taipuvat, eikä liian vaalean hempeät. Olen tätä ihaillut nyt kovasti ja tätä tekisi mieli ostaa lisää, kun aloitan ruohokentän viereisten reunuspenkkien remontin syksyllä.


Kallion ja polun väliin muodostui hyvä paikka kuivan auringon ystäville.

Tällainen tästä nyt tuli. Tässä oli ennen nokkosia ja villivadelmaa sekä myrskyssä kaatunut mänty, joka kasvoi vaakasuoraan tässä polun vieressä. Kaadoin puun, kaivoin rikat pois ja toin tilalle läheisestä pikkusaaresta hiekkaa ja pikkukiviä, joihin sekoitin noin 1/3 pussimultaa. Öisin nostan lasten sählymaalit tähän päälle suojaamaan pikkuisia peuroilta. Tosin kuljetusliikkeestä soitettiin eilen, että 50 metriä riista-aitaa odottaa venerannassa.... JIPPPPIIIII!!! Vielä kun sen saisi pystyyn. No, vielä on kesää jäljellä...Ai niin ja tätä reunusta on vielä kaksi metriä jäljellä. Loppuivat kasvit kesken, eikä lihasvoimatkaan oikein riittäneet hiekkaämpärien jatkuvaan raahaamiseen jyrkillä kallioilla. Täytyykin löytää vielä muutama keltainen ja pinkki kasvi.