Kesäkukka-arvostelu 2017

Kesäkukkaistutukset eivät ole minun vahvuuteni. Olen enemmän kiinnostunut monivuotisista ruukkukasveista, joita voin talvettaa kaupungissa kuistilla ja ehkä mielenkiinnon puute on johtanut siihen, että omat kesäkukkaruukkuni eivät ole juuri silmää hivelleet. Olen kuitenkin alkanut oivaltaa kesäkukkaistutusten ideaa. Se on vähän kuin sohvatyynyt. Rakennus, materiaalit, huonekalut, tapetit jne. ovat ne suuret tärkeät jutut, mutta sohvatyynyillä voi luoda sen viimeisen silauksen ja tunnelman. Tai vaihdella vähällä rahalla ja vaivalla sitä tunnelmaa. Ihan niinkuin kesäkukilla. Olen mökillä hiki roiskuen raivannut perennaistutuksia ja välillä on ollut pakko hengehtää tauolle katselemaan ruukkukukkiakin. Niitä taaskin niin kriittisellä silmällä katselin, että päätin kirjoittaa itselleni muistutuksesksi seuraavalle vuodelle vähän asioita ruukkukukista.

Koristeheinä etuterassilla. Ehdottomasti jatkoon. Auringon porottamalle etuterassille meren ääreen sopii oikein hienosti koristeheinät. Heinät vaan lavakaulukseen talvehtimaan ja keväällä taas purkkiin. Tähän voisi ensi kesänä hankkia muutaman muunkin ruukun ja istuttaa erilaisia koristeheiniä.

Amppeli sisäpihan terassilla. Ei jatkoon. Ihan surkean näköinen. Siniviuhka on kyllä kasvutavaltaan amppeliin sopiva, mutta haluaisin vähä jotain värikkäämpää ja näyttävämpää. Tähän täytyy ensi vuodeksi miettiä jotain muuta.

Begoniat sisäpihan terassin hyllyköllä. Jatkoon jatkoon. Ihanan helpot varjon kesäkukat kukkivat koko ajan tasaisesti. Tuon valkoisen saimme lahjaksi ja se on tosi kaunis. Täytyy malttaa ensikesänäkin ostaa tällainen vähän isompi.

Samaisen terassin pöydälläkin on begonia ja taustalla korituoli, jonka bongasin aitasta. Äitini ompeli siihen uudet päälliset ja minusta se sopii hyvin tänne vanhoista tavaroista koostuvaan terassisisustukseen.

Iso miljoonakello sisäpihan terassilla. Ei jatkoon. Mikä pettymys tämä onkaan ollut. Oli ihan täynnä kukkia, kun ostin, mutta sen jälkeen on kaikesta lannoituksesta ja kastelusta huolimatta kukkinut hyvin vaatimattomasti. Edelliskesänä tässä minulla oli oranssi riippapegonia, joka kukki upeasti koko kesän. Palaan siihen ensi kesänä.

Ruukut kasvihuoneen edustalla 1. Keltainen ruukkuruusu on ollut todella mieleeni ja se on kukkinut hienosti koko ajan. Istutan sen syksyllä penkkiin ja koitan talvettaa. Pelargonit myös menevät tietenkin jatkoon, ne ovat erinomaisia kukkia tähän paahteiseen paikkaan. Myös uusi tuttavuus härmesalvia pääsee jatkoon. Tosi kauniin sininen ja kimalaisetkin tykkää. Tosin en laita enää härmesalviaa ja pelargonia samaan ruukkuun, ne eivät oikein istu yhteen kasvutavaltaan.

Ruukut kasvihuoneen edustalla 2. Nämä eivät pääse jatkoon. Valkoinen siniviuhka on ihan mitätön, samoin neilikka. Voisin hankkia ensi kesänä tähän yhden pienen runkoruusun ja vaikka sitten pelargoneja ellen muuta keksi.

Kasvatuspussit leikkimökin seinässä. Nämä jatkoon. Ostin vuosia sitten puutarhamessuilta tällaisia pusseja, joihin voi istuttaa kasveja. Oli pakko, sillä tuolla kojulla ei silloin ollut ketään ja kävi jotenkin sääli nuorta myyjää. En ole näitä mihinkään tarvinnut, mutta nyt keksin naulata ne leikkimökin seinään ja laittaa kirjavalehtiset muratit niihin. Tosi hauskan näköiset.

Annansilmät leikkimökin terassilla. Paranneltuna jatkoon. Lasten leikkimökkiin on rakennettu pieni terassi, jonka laidalle ostin talvella kaksi pientä laatikkoa kukille. Paikka on tosi varjoisa, mutta hyvin ovat ale-annansilmät kukkineet. Näiden seuraksi istutan ensi vuonna samaa kirjavaa murattia, kuin pusseissakin. Ja jos löydän vielä samanlaisen, niin kolmas mahtuisi kaiteeseen hyvin.

Omenapuussa roikkuva ruusuliisa. Paranneltuna jatkoon. Yllätävän hyvin on ruusuliisa kukkinut omenapuun oksalla. Tämä muoviamppeli ei ole kiva, mutta tästä sain idean, että ensi kesäksi askartelisin pieniä sievempiä amppeleita ja ripustelisin niitä pihan kahteen vanhaan omenapuuhun.