Tämä on ehdottomasti kesän kohokohta. Minulla on nyt saaressa peura-aita! Vihdoinkin! Kuinka monta itkua ja raivoa olenkaan kokenut. Kuinka monta taimea istuttanut maahan vain huomatakseni seuraavana aamuna, että maistiaiset ovat olleet mieleen. Kuinka monta epäonnistunutta verkkosuojaa olenkaan virittänyt. Mutta ei enää!!!
En ole vielä oikein tottunut tähän ajatukseen, että esimerkiksi kaikki parhaillaan kukkivat pionit ovat tuolla pihalla vielä aamullakin. Se ei ole ennen ollut itsestäänselvää. Aina piti kurkkia sydän kurkussa, mitä on jäljellä.
Piippuköynnös on kuulunut peurojen lempiruokalajeihin. Raukka onkin aivan kärsinyt monen vuoden piinasta, mutta onneksi vielä elossa. Nyt vain kunnolla kastelua ja lannoitusta, niin eiköhän tämäkin tästä vielä pääse vauhtiin.
Siirsin kasvattamani kuukausimansikat verkkosuojan alta yrttipolun reunaan, mistä lapset ylettyvät niitä syömään. Näin tässä oli pari vuotta sitten, mutta sitten eräänä yönä ne hävisivät.
Kesäkukkapurkit saavat jäädä yöksi ulos! Ihanaa, ei enää jatkuvaa nostelua edestakaisin kasvihuoneen suojiin ja takaisin.
Piti pari uutta kasvia tietenkin ostaa juhlistamaan tätä ihanuutta. Todella vapauttavaa, kun ei tarvinnutkaan miettiä, mikä mahtaisi olla riittävän pahanmakuinen kasvi, vaan saattoi ostaa kasvit sen perusteella, miltä ne näyttävät.
Peura-aitamme on kaksi metriä korkeaa riista-aitaa, jota sai ostaa 50 metrin rullissa a 78 euroa. Lähdin pariksi päiväksi tyttöjen kanssa mummolaan ja sillä aikaa mieheni oli virittänyt aidan. Paras yllätys ikinä! Metsässä aitaa on pujoteltu puiden välistä ja siellä täällä on metallisia tukikeppejä, joita mökiltä löytyi vanhastaan. Joitain portteja täytyy vielä rakentaa oman kulkemisen helpottamiseksi metsään, mutta muuten tämä ympäröi koko pihapiirin. IHANAAAAA!!
Eilen näin peuran kulkevan aidanviertä - toisella puolella onneksi. Kivahan niitä on katsella ja seurailla, kunhan vain pysyvät tuolla toisella puolella.
Olen nyt aivan uutta intoa täynnä tämän mökkipuutarhan kanssa. Mitä tänne vielä oikein keksiikään! (Oli lopuksi pakko ottaa vielä kuva kukkivasta köynnöshortensiasta, joka aikoo ilmeisesti vallata koko pihan.)
Oi miten hienoa, että nyt kaikki kasvisi ovat suojassa peuroilta aidan ansiosta. Ymmärrän hyvin ilosi.
VastaaPoistaKyllä se on aika turhauttavaa ollut. Aivan ihanaa nyt, kun voi huoletta istuttaa uusia kasveja. Eikä tuo aita edes näy pihaan asti, niinkuin pelkäsin.
PoistaMikä helpotus! Kallis ja vaivalloinen tuollainen aita on rakentaa, mutta kyllä se on sen arvoinen! Iloa puutarhuroinnin uuteen nosteeseen!
VastaaPoistaTuli paljon halvemmaksi kuin ajattelin ja on kyllä joka euron arvoinen. Olen aivan intoa täynnä!
PoistaJes, onnittelut aidasta!! Toivottavasti se pitää peurat kokonan loitolla! 👍👍😊
VastaaPoistaToivotaan! Sidoin vielä keltaista eristysnauhaa liehumaan aidan päälle, kun luin, että peurat eivät tykkää lepattavien juttujen yli loikkia. Vielä ei ole ainakaan tullut yli. Toivotaan, että ei tulekaan!
PoistaOlet tehnyt kesän parhaan hankinnan! Onnittelut!!
VastaaPoistaOlen täysin samaa mieltä. Ja aidan hinta ei ole lähellekään syötyjen taimien hintaa 😊. Kiitos onnitteluista.
VastaaPoistaVautsi, onnea upeasta aidasta! Varmasti suuri riemu päästä suunnittelemaan kaikkea uutta ilman peuratuhojen vaaraa!
VastaaPoistaNo on todella! Aivan ihanaa!
PoistaHei, mietimme myös saaressa peura-aidan rakentamista. Mitkä ovat kokemuksenne nyt parin kesän jälkeen? Meillä suurin motivaatio on peurojen levittämien punkkien vähentämisessä - niiden määrä kun on selkeästi lisääntynyt peurojen myötä.
VastaaPoistaHankalaa on ollut. Peurat ovat tulleet aidan yli ja ali. Laitoimme keltaista muovinauhaa vielä noin 50 cm aidan yläpuolelle ja se auttoi ylimenemiseen, mutta sitten ne kaivautuvat jokaisesta raosta aidan alta. Sitä en ollut odottanut :D Mutta on tilanne paljon parempi kuin ennen aitaa.
Poista